Johnny English – Uudestisyntynyt valkokangas

Kun parodioidaan niinkin kulunutta aihetta kuin agenttielokuvia, tai paremminkin erityisesti James Bond -elokuvia, pilkka osuu helposti tekijöiden omaan nilkkaan – joskin rimaa on nostettu tällä kertaa nilkoista nivusiin: vyön alle suunnattuja iskuja ja potkuja palleille piisaa elokuvassa Johnny English – Uudestisyntynyt.

Rowan Atkinson palaa kahdeksan vuoden takaiseen roolinsa (Johnny English, 2003) hänen majesteettinsa salaisen palvelun tomppeliagenttina, joka on lymyillyt reisille menneen Mosambikin-keikan jälkeen Tiibetissä taistelulajeja ja korkeampaa henkisyyttä opiskellen. Kun Kiinan pääministerin henki on uhattuna ja tietolähde ei suostu puhumaan kenellekään muulle kuin agentti Englishille, tiedustelupalvelu MI7:n on pakko kutsua tosinuija takaisin palvelukseen, tarjota tälle arsenaali agenttivehkeitä ja apuriksi virkaintoinen keltanokka (Daniel Kaluuya). Kaikki on valmista uuteen kansainväliseen katastrofiin, kirjaimellisesti.

Noin kolmetoistakesäisille klopeille tai vastaavan huumorintajun omaaville suunnattu Johnny English – Uudestisyntynyt ei oivalluksia tai juonen mutkia tarjoa, lähinnä vain kuluneen kaavamaista ja pakotettua Bond-parodiaa rahalla tehdyissä koreissa kulisseissa. Huumoria revitään kaikista mahdollisista agenttikliseistä, aina hassuista vakoiluvempaimista puhuvaan agenttiautoon asti. Huonolla lopputuloksella. Sanallista komiikkaa elokuvassa ei nimeksikään ole, ja Atkinsonin fyysinen komiikka, kompuroinnit ja kohellukset eivät paljon täysi-ikäistä katsojaa naurata.

Koomikon kyvyillään joskus takavuosina Musta Kyy -televisiosarjassa säväyttänyt Rowan Atkinson on tätä nykyä kovin kangistunut omiin maneereihinsa. Miehen rasittava naamanvääntely ei ole allekirjoittanutta koskaan naurattanut, ei Mr. Beaninä eikä nyttemmin Johnny Englishinä. Elokuvan lähes jokaisessa kohtauksessa ilmeilevästä Atkinsonista, komedian tähdestä itsestään, tuleekin elokuvan pahin kiviriippa. Muut hahmot ovat täysin statisteja. Kun ääliökomedian kesto on vielä sisältöönsä nähden aivan ylipitkä, elokuva alkaa nopeasti tuntua todella pitkästyttävältä.