Aika rakkauden valkokangas

On jouluaatto New Yorkissa. Kaupunki huokuu lempeää joulutunnelmaa: kiireettömiä ihmisiä jouluostoksilla, lämpimästi hohtavia valoja sekä aukealla koristeltu kuusi ja sen edessä joululauluja laulava kuoro. Mutta siihen joulumieli sitten loppuukin. Kun vanhaa äitiään hoitavan Rosen (Susan Sarandon), parisuhdeongelmien kanssa kamppailevan Ninan (Penelope Cruz) ja Miken (Paul Walker) sekä traumaattisen lapsuuden kokeneen Julesin (Marcus Thomas) elämät leikkaavat, nousee pintaan vakavampi joulutarina, jossa pyhät eivät olekaan niin levollista ja hilpeää aikaa.

Aika rakkauden yrittää olla erilainen joulukuvaelma. Se ei ole perinteistä jouluhömppää, mutta ei valitettavasti onnistu vakavassa draamassakaan. Tarinassa nostetaan esiin isoja ja vaikeita asioita, joilla on ehkä pyritty antamaan elokuvalle uskottavuutta. Alzhaimerin tautia sairastavan äidin hoitamisen raskaus ja aikuisen naisen yksinäisyys tuodaan esiin koskettavalla tavalla, mutta perheväkivallasta kärsineen nuoren traumat jäävät ontoiksi ja karikatyyrimäisiksi. Sairaalloisen mustasukkaisuuden kuvaaminen ei myöskään välty kliseiltä ja saa jopa surkuhupaisia piirteitä alleviivatuissa vertauksissaan. Suurien teemojen käsittely jää vaillinaiseksi, koska niitä on yksinkertaisesti liikaa.

Pienten tarinoiden kerronta onnistuu elokuvassa paremmin. Arjen pienet ilot ja kamppailut kuvataan rehellisesti ja ihmisten kohtaamiset ovat viehättäviä, joskaan eivät täysin uskottavia. Elokuvan kantava voima on vangitseva Susan Sarandon, joka onnistuu erinomaisesti äidistään huolehtivan uranaisen roolissaan. Hänen tarinansa nousee ylitse muiden ja onnistuu pelastamaan elokuvan täydelliseltä flopilta. Ehkä kokonaisuus toimisikin paremmin, jos se rakentuisi vielä enemmän juuri Rosen tarinan varaan.

Huumori on tässä elokuvassa ongelma. Aika rakkauden ei naurata silloin kuin pitäisi ja toisaalta naurattaa silloin kuin ei, ilmeisesti, olisi tarkoitus. Elokuva sortuu täysin omituiseen homohuumori-yritelmään, joka itseään toistaessaan on joka kerta vähemmän hauskaa. Tahaton huumori taas syntyy tarinan muutamasta pahasta ylilyönnistä, jotka ovat lähinnä huvittavia, jos edes sitäkään.

Joulutunnelman hakijalle Aika rakkauden on huti. Siksi muille kuin Susan Sarandonin ystäville voi mieluummin suositella viimevuotisen Rakkautta vain -elokuvan vuokrausta ja rattoisampaa joulufiilistelyä kotona glögijuoman kera.