Klassikkoja ja yleisömenestyksiä

Turkulaisen kevätkauden tuttu merkki on Suomalaisen elokuvan festivaalin rantautuminen kaupunkiin huhtikuun alussa, tällä kertaa 5.–9.4.2017. Tämänvuotisessa ohjelmistossa juhlitaan 100-vuotiasta Suomea maan elokuvahistorian kautta. 1920-luvulta 2010-luvulle kulkeva festivaali nostaa esiin klassikkoja ja yleisömenestyksiä eri vuosikymmeniltä. Ohjelmisto tarjoaa kuvan siitä, miltä Suomi ja suomalaisuus ovat näyttäytyneet vuosien saatossa ja miten se on muuttunut.

Tämän vuoden ohjelmassa eivät yksittäiset tekijät nouse totuttuun tapaan esille, vaan eri vuosikymmenten keskeiset auteurit nähdään yksittäisten teosten kautta. Tekijöistä puhuttaessa kysymyksessä eivät ole vain ohjaajat, vaan filmatisointien kohdalla suomalaisten kirjailijoiden jälki elää vahvana. Juhani Ahon, Timo K. Mukan ja Veijo Meren nimet nostetaan festivaalinohjelmistossa Hannu Lemisen, Mikko Niskasen ja Aki Kaurismäen rinnalle.

Naisten asema kameran takana oli pitkään hyvin problemaattinen. Elokuvateollisuus ei tarjonnut heille mahdollisuuksia toimia ohjaajina, mistä kertoo suomalaisen elokuvan ja etenkin fiktion historian kirjan täyttyminen miesten nimistä. Naisohjaajien muuttumassa olevaa asemaa edustaa Auli Mantila elokuvallaan Neitoperho (1996).

Dokumenttielokuvien puolelle naistekijöiden asema historiassa on toista luokkaa ja festivaalin erityisesti esiin nostamat dokumentit valottavat Pirjo Honkasalon, Susanna Helken, Virpi Suutarin ja Anu Kuivalaisen töitä. Viime vuosina Suomalaisen elokuvan festivaali on ohjelmistossaan juhlistanut genrejä, kuten lastenelokuvia tai animaatioita. Nyt juhlavuoden hengessä dokumentit nostetaan esille oman sarjan ja paneelikeskustelun kautta. Välähdyksiä muuttuvasta Suomesta edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tarjoavat pioneerien Heikki Ahon ja Björn Soldanin dokumentti Suomen puu- ja paperiteollisuus (1930) sekä Jörn Dönnerin Perkele! Kuvia suomesta (1972).

Perinteisten teatterilevityksen saaneiden elokuvien lisäksi valkokankaille tuodaan joukko harvoin nähtyjä televisioelokuvia. Veli-Matti Saikkosen Sujut (1974) jatkaa viime vuonna festivaalilla vierailleen ohjaajan sarjaa ja Kari Franckin filmatisointi Rautatiestä (1973) Juhani Ahon poikien, Ahon & Soldanin, dokumentin edellä toimii kauniina siltana eri aikakausien välillä. Televisiotuotannoista tunnetuin on Matti Ijäksen festivaalilla aikaisemminkin ihastuttanut yleisönsuosikki Katsastus (1988).

Festivaalin avauselokuvana nähdään Erkki Karun mykkäelokuvaklassikko Koskenlaskijan morsian (1923), joka juhlavuoden kunniaksi on saanut itselleen hulppeat kulissit Mikaelin kirkosta. Kari Mäkirannan orkesteri saa vahvistuksia Puolalanmäen lukion kuorosta ja uruista, joten luvassa on ainutkertainen kokemus. Mykkien elokuvien lisäksi varmoja festivaalitärppejä ovat lyhyen, mutta vaikutusvaltaisen uran tehneen Nyrki Tapiovaaran Varastettu kuolema (1938) ja Hannu Lemisen aina ihastuttava Valkoiset ruusut (1943).

Lisätietoja festivaalin kotisivulta: www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi