Stroheimin, Browningin ja Langin harvinaisuuksia

Forssan kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit järjestetään jo kuudennen kerran. Ajankohtana on tällä kertaa syyskuun ensimmäinen viikonloppu, 2.-4.9. Mykkäelokuvafestivaalin järjestäminen Forssaan oli alusta asti "hullu" idea, joka on poikinut todella varteenotettavan festivaalin. Sen pääosissa ovat vanhat elokuvat, ei muu oheistoiminta. Tänäkin vuonna festivaalin järjestäjät ovat onnistuneet haalimaan aarteita, jotka saavat monen elokuvahullun silmät kiilumaan. Oletteko nähneet Eric von Stroheimin Häämarssia (The Wedding March,1928) tai Fritz Langin Der Müde Todia (1921)? Ainakaan allekirjoittanut ei ole. Ja nyt ne voi katsoa vielä valkokankaalta!

Kaikki pitkät elokuvat esitetään tunnelmallisessa, pian sata vuotta täyttävässä Elävien kuvien teatterissa. Sen autenttisessa ympäristössä voi todella eläytyä siihen, miltä säestyksen kanssa esitetty mykkäelokuva joskus 80 vuotta sitten näytti. Festivaalien teemaksi on valittu Erich von Stroheim, mykän elokuvan keskeisiä voimahahmoja ja ehkä ensimmäinen ohjaaja, joka teki itsestään väärinymmärretyn neron. Stroheim oli oman aikansa Orson Welles, omapäinen ja suuruudenhullu visionääri. Stroheimin elokuvia ei ole nähty pitkään aikaan juuri missään, mutta nyt Häämarssi on tosiaan mahdollista katsastaa Forssassa. Vaikka Stroheimin jälkimaine perustuu hänen ohjauksiinsa, oli hän omana aikanaan yhtä lailla tunnettu näyttelijänä. Stroheimin näyttelijäprofiilia festivaaleilla esittelevät ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvat melodraamat The Heart of Humanity (1918) ja The Unbeliever (1918), jotka ovat sotakuvauksina jo kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia.

Oman lukunsa muodostaa harvinaisuus nimeltä West of Zanzibar (1928). Kun ohjaajana on Hollywoodin pimeiden sivukujien hahmo Tod Browning ja pääosassa tuhatkasvo Lon Chaney, on lupa odottaa jotain erityistä. Browningin elokuvia on nähty niin harvoin, että tässäkin on kyse taas oikeasta kulttikamasta. Myös muiden tunnettujen ohjaajien mykän ajan tuotantoa on tarjolla. Frank Capran ensimmäisen ohjaustyön Vahva mies (The Strong Man, 1928) pääosissa on omana aikanaan suosittu koomikko Harry Langdon, jonka elokuvat ovat jääneet Chaplinin, Keatonin ja Lloydin varjoon. King Vidorin ohjaaman, filmikaupungin seurapiireihin sijoittuvan komedian Show Peoplen (1928) pääosissa puolestaan keikistelee muuan Marion Davies: lehtikeisari William Randolph Hearstin rakastettu, jota Orson Welles sittemmin piikitteli Citizen Kanessa.

Amerikkalaisten elokuvien ohella on tarjolla myös saksalainen harvinaisuus, itsensä Fritz Langin ohjaama Der Müde Tod (1921). Ohjaaja-käsikirjoittaja pariskunnan Lang/Thea von Harbou yhteistyönä syntynyt fantasiaelokuva syntyi neljä vuotta ennen Metropolista. 1930-luvulla parin yhteistyö katkesi dramaattisesti. Lang lähti natseja pakoon Yhdysvaltoihin, kun taas Harbou liittyi kansallissosialistisen puolueen jäseneksi. Der Müde Tod on kuitenkin näyte yhteistyön varhaisvuosilta ja on pakollinen nakki kaikille Langin elokuvien bongaajille.

Tuttuun tapaan kaikissa lähes elokuvissa on myös säestys, josta huolehtivat mm. Hillel Tokazier, Trio Mutual, Heikki Elon orkesteri sekä Rauma Jazz Film Orchestra. Kahden edellisvuoden tapaan festivaaleille saapuu vieras ulkomailta, tällä kertaa amerikkalainen elokuvakeräilija ja -historioitsija Eric Grayson. Osa festivaaleilla esitettävistä elokuvista onkin peräisin hänen kokoelmistaan.

Lopuksi vielä vinkki tieteiselokuvien ystäville. Sunnuntain Lumière & Méliès -koosteessa on mukana A Trip to the Moon (Le Voyage dans la lune, 1902). Kyllä vain, se elokuvan historiaa käsittelevissä dokumenteissa vilahteleva "ihmiskasvoinen kuu" -kohtaus on juuri tästä elokuvasta – ja siitä tieteiselokuvan historian yleensä katsotaan alkavan!