Lupaava ohjelmisto

Espoo Cinén kuudestoista vuosikerta (23.–28. elokuuta) avautuu Timo Koivusalon elokuvalla Kaksipäisen kotkan varjossa ja päättyy Lars von Trierin Manderlayhin. Vaikka villisti arvaten suomalaisen suomiehen ja tanskalaisen kuvantaitajan uutukaiset voi olettaa tyyleiltään poikkeaviksi, uskon niiden ilmentävän mainiosti väliin mahtuvan ohjelmiston moninaisuutta. Maantieteellinen hajonta on tietenkin mainittua laajempaa, filmilähteinä muun muassa Islanti, Hongkong, Espanja, Tšekki ja Israel.

Cinén ohjelmisto vaikuttaa lupaavimmalta vuosiin. Tässä on kyse henkilökohtaisista mieltymyksistä, kuten Charles Bukowskista, jonka romaaniin pohjautuva elokuva, norjalaisen Bent Hamerin ohjaama Factotum saa Suomen kantaesityksensä Tapiola-salissa, ja jo mainitusta herra Trieristä, joka uutuudellaan laajentaa Dogvillen kuvaa Yhdysvalloista ja saanee yleisönsä voimaan heikosti. Luvassa on totta kai myös karamellimaan kivaa, kuten Danny Boylen muuntautuminen lastenelokuvaohjaajaksi teoksellaan Millions. Ellei hän ollut lastenelokuvaohjaaja jo aiemmin.

Vanhoille Espoon kävijöille löytyy tutunnimisiä sarjoja. Pink Zone esittelee homo- ja lesboelokuvia. Niistä Sébastien Lifshitzin Wild Side on näemmä kuvaelma ranskalaisen transseksuaalin, pohjoisafrikkalaisen miesprostituoidun ja venäläisen laittoman siirtolaisen yhteentörmäyksestä. "Montrealin Pikku-Italiaan" sijoittuva Mambo Italiano puolestaan heittää Mafiaveljien kuninkaan Paul Sorvinon katselemaan, kun oma poika astuu ulos kaapista.

Méliés d’Argent -ohjelman, eurooppalaisen fantasiaelokuvan kilpasarjan lipunmyyjänä toiminee mainittu Boyle-elokuva Millions, mutta myös perinteisempää pimeänkierrettä, verta ja kauhua riittänee alan harrastajille. Sarjan voittajasta päättävän tuomariston puheenjohtajana toimii ohjaaja Petri Kotwica. Cinén paras pääsee kisaamaan maailman parhaan eurooppalaisen fantasiaelokuvan palkinnosta (Méliés d’Or), joka ensi vuonna jaetaan muuten Espoossa.

Paria ennakkoesitettyä filmiä voi jo kommentoida. Million Dollar Babyn käsikirjoittaneen Paul Haggisin ensimmäinen pitkä ohjaustyö, kriitikkohitiksi osoittautunut Crash on mielikuvituksettomasti toteutettu, mutta ihmiskuvaukseltaan ehkä onnistuneempi ja tunneskaalaltaan vilpittömämpi mosaiikkielokuva kuin Magnolia. Useiden kulttuurien kautta Haggis tarkastelee rasismia Yhdysvalloissa. Suurkaupungin autot, mekaaniset ja kylmät peltisimpukat ilmentävät henkilöhahmojen vieraantuneisuutta ja yhteydenkaipuuta. Haggis tasapainoilee viileän ironian ja lämpimän, "humaanin" kosketuksen välillä melko onnistuneesti. Näyttelijöistä erottuu Matt Dillon ongelmallisena poliisina.

Metodinäytteliöihin aateliin noussut Dillon pistää kaikkensa peliin myös Factotumissa, jonka viinahuuruinen laitapuolen elämän kuvaus toteutettiin sisäistyneesti vain miljoonalla dollarilla. Hamerin Bukowski-maailma asettuu sopivasti johonkin Barbet Schroederin Barflyn miehisen sankarifantasian sekä Marco Ferrerin Kaupungin kauneimman tytön ahdistuneemman yksinäisyyskuvaelman välille. Huumori ja tragiikka sulavat yhteen puoliuneliaalla ja viehättävällä tavalla. Helppoihin nauratuksiin ei sorruta, mutta pari spontaania rykäisyä saatiin tästä katsojasta hulppeilla nyrkkitappeluilla. Erikoislaatuisen kerrontansa, monimielisen runollisuutensa tähden Factotum täytyy katsoa vielä uudestaan. Se kuuluu niihin loisteliaisiin teoksiin, jotka jäävät aaltoilemaan katsojan mieleen useiksi päiviksi. Dillonin valinta pääosaan on muuten elokuvahistoriallisesti osuva. Moottoripyöräpoika Mickey Rourken jälkeen kuka sopisi Henry Chinaskin osaan paremmin kuin tämän pikkubroidi!

Todennäköisiä huippuelokuvia Espoossa edustaa ainakin Michael Haneken Caché, joka palkittiin Cannesissa parhaan ohjaajan palkinnolla sekä Michael Winterbottomin sci-fi-kuvaelma Code 46, pääosassa Tim Robbins. Koivusalon pelottavan uutuuden lisäksi on esillä erinomaisen Kyytiä Moosekselle -elokuvan ohjaajan Kaija Juurikkalan uutuus Valo, joka kirkastaa Espoon aina loisteliasta lasten- ja nuortenelokuvan sarjaa. Erikoisuuksista mainittakoon ulkoilmaesityksenä jo aiemminkin "ilahduttanut" kitschaava kulttimusikaali Grease sekä Helsingin Tavastialla asti esitettävä Eisensteinin mykkä toteemi Panssarilaiva Potemkin, säestäjänään mainio Cleaning Women.

Runsasta lisätietoa löytyy verkkosivuilta www.espoocine.org. Ja paikallehan pääsee kätevästi ilmaisbussilla Helsingin keskustasta.