The Ones Below: Alakertalaiset kotikatsomo

David Farrin esikoisohjaus The Ones Below: Alakertalaiset on trilleri urbaanista naapuripelosta, raskausajan murheista sekä parisuhteen kestävyydestä. Mainion Hannan (2011) käsikirjoituksesta vastannut Farr luo Alakertalaisiin tiiviin ja oudon tunnelman, mutta trillerin tarina ei valitettavasti kanna aivan loppuun saakka.

Naapurit ovat urbaanissa ympäristössä vähintäänkin epäilyttäviä. Sen saavat huomata hienossa brittiläisessä naapurustossa asuvat Kate (Clémence Poésy) ja Justin (Stephen Campbell Moore), jotka odottavat ensimmäistä lastansa. Heidän alapuolella sijaitsevaan asuntoon muuttavat eräänä päivänä Jon (David Morrissey) ja hänen vaimonsa Theresa (Laura Birn), joka on myöskin raskaana. Alakerran asukkaiden käytös on alusta alkaen erikoista, mutta pariskunnat ystävystyvät silti. Eräänä kohtalokkaana iltana kaikki kuitenkin muuttuu ja molempien pariskuntien maailma ajautuu syöksykierteeseen.

The Ones Below: Alakertalaiset on muutamilta osin kelvollinen trilleri. Se ei alennu kauhu- ja jännityselokuvista tuttuihin jump scare -leikkauksiin ja ainakin yrittää pohtia raskauteen ja vanhemmuuteen liittyviä pelkoja ja kysymyksiä, joskin ei kovinkaan syvällisesti. Ohjaaja Farr on onnistunut luomaan oudon ja painostavan tunnelman ja on ottanut selkeästi vaikutteita Roman Polanskin Rosemaryn Painajaisesta (1968) ja Vuokralaisesta (1976), vaikka elokuva ei näiden klassikoiden rinnalle missään nimessä nousekaan.

Vaikka jotkut kauhu- ja trillerielokuvien kliseet on onnistuttu välttämään kuvauksessa ja juonessa, on tarina valitettavasti kovin ennalta arvattava. Se ei onnistu sen kummemmin yllättämään lopussa, eikä sillä ole juurikaan mitään uutta sanottavaa vanhemmuuden, odotusajan tai parisuhteen teemoista.

Henkilöhahmot eivät ole erityisen kiinnostavia tai samastuttavia. Heidän taustojansa ei kartoiteta sen enempää kuin on pakko, jotta katsojalle varmasti selviäisi alleviivaamisen kautta, että Clémency Poésyn esittämä Kate saattaa tai ei saata kuvitella ympärillänsä tapahtuvia kauhuja, josta jännitystä sitten yritetään rakentaa ja pitää yllä.

Suomalaista katsojaa kylläkin ilahduttaa varmasti Laura Birnin roolityö salamyhkäisenä Theresana, joka on henkilöhahmoista selkeästi kiinnostavin. Birnille soisikin suurempaa kansainvälistä näkyvyyttä ja rahkeet siihen selkeästi löytyvät.