Taikojen talo kotikatsomo

Amerikkalaisten hallitsemilla animaatiomarkkinoilla eurooppalainen tuotanto on aina tervetullut vaihtoehto. Tietokoneanimaation kehittymisen myötä visuaalinen ero eurooppalaisten ja amerikkalaisten animaatioiden välillä on kaventunut. Tämä pätee lähinnä lapsille suunnattujen valtavirta-animaatioiden kohdalla, ei niinkään animaatioelokuvaan yleensä, sillä esimerkiksi Japanissa on pitkään tehty visuaalisesti näyttävää ja taiteellisesti kunnianhimoista animaatiota.

Belgialainen Taikojen talo ei muodollisesti eroa rapakon takaisista menestysanimaatioista. Tietokoneanimointi on huoliteltua ja sujuvaa, joskin liikkeiden sulavuus ja hahmojen pehmeys antavat edelleen odottaa, kun vertailukohdaksi ottaa perinteiset piirroselokuvat. Tekomaasta ja budjetista huolimatta digianimaatioiden maailma ja hahmot ovat sujuvuudestaan huolimatta kalseita.

Kyse lienee pitkälti tottumuksesta. Käsin piirrettyjen animaatioiden parissa varttuneen silmä ei totu bittisiveltimen jälkeen. Toisaalta värikylläisiä digianimaatioita lapsesta asti katselleiden kohdalla on todennäköisesti toisin, heille perinteinen piirrosanimaatio näyttäytyy laimeana ja vanhanaikaisena. Silmä totuttaa mielen eri asioihin.

Taikojen talon pääosassa on muuttoauton matkasta jäävä kissa, joka löytää kolkon näköisestä talovanhuksesta uuden kodin. Taloa asuttaa vanha taikuri seuranaan eläimiä ja eläviä leluja. Kaikki taikurin suojatit eivät katso tulokasta hyvällä, mutta sekalainen seurakunta löytää yhteisen sävelen, kun talo on pelastettava kieron veljenpojan myyntiaikeilta.

Yksinkertainen tarina on toimiva niin kerronnallisesti kuin sisällöllisesti. Toisin kuin taannoisessa Postimies Pate -elokuvassa Taikojen talossa ahneutta ja taloudellisen hyödyn tavoittelua käsitellään lapsen näkökulmasta ymmärrettävällä tavalla. Lastenelokuville tyypillisesti arvotematiikka on alleviivattua mutta ei häiritsevällä tavalla. Sanoma tuodaan esiin tarinan keinoin ja siihen tukeutuen. Kokonaisuus on tasapainossa.

Tämä ei ole vain aikuiskatsojan havainto. Pääkohderyhmään kuuluva lapsikatsoja uppoutui poikkeuksellisen keskittyneesti elokuvan pariin ja havainnoi itsekin pehmeiden arvojen merkityksiä vauhdikkaan toiminnan lomassa.

Tarinan yksinkertaisuus heijastuu kuitenkin väistämättä kerronnan rytmiin, jota ylläpidetään liikaa toistolla. Saman idean varaan rakennettuja kohtauksia on elokuvassa muutama liikaa. Leikkauspöydällä elokuvaan olisi saatu ripaus enemmän ryhtiä. Yksinkertaisen tarinan varaan rakennetut lastenanimaatiot harvoin kantavat tuntia ja varttia pidemmälle, ja tässä mitassa Taikojen talokin olisi ollut parhaimmillaan.

Animaatiotaiteellisilta ansioiltaan Taikojen talo ei yllä euroanimaatioiden merkkipaaluksi, mutta vauhdikkaan simppelinä ja sopivasti ajattelua herättelevänä kokoperheen seikkailuna se on kannatettava vaihtoehto amerikkalaiselle animaatioylivallalle.