Felon kotikatsomo

Positiivinen yllätys maistuu aina. Felon on sellainen, vaikka olikin kotitantereella taloudellinen fiasko pienestä budjetistaan huolimatta. Muualla elokuva päätyikin suoraan dvd-kierrokselle. Parasta positiivisuutta tässä tapauksessa on se, että Felon on vankilaraina, mikä kasvatti heti ennakkoluulojen peikkoja korvista. Vankilakuvauksia kun on nähty ihan riittämiin. Felonin kulunut idea heittää tavallinen jannu tuosta vain sellien synkille kujille näyttäytyy kuitenkin yllättävän tuoreena ja väkevä, metallinen, betonin ja hienkatkuinen tarina imee katsojan helposti mukaansa.

Lisämateriaalin dokumentti kertoo elokuvan tekijöiden pitkästä taustatyöstä ja se ansiokkaasti näkyykin hyvin todentuntuisena vankilauskottavuutena, jota tukee rakeisen rosoisesti 16-millisellä tyylitelty kuvaus. Felon analysoi "ihminen on ihmiselle susi" -teemaa tuhannen ja ensimmäistä kertaa, mutta jaksaa voimakkaalla puristuksella kantaa käsittelynsä kunnialla lähes loppuun, kunnes turhankin ennalta odotettava sentimentaalisuus nostaa päätään muuten hyvin ankarassa elokuvassa, joka ei muutenkaan kaunistele edes perhesuhteita. Toisaalta loppu on makuasia. Helpottavaa se oli katsojallekin, että edes lopussa helpotti.

Positiivisia yllätyksiä tarjoavat myös roolisuoritukset koko rivistössä, vaikka nimet kannessa eivät ensisilmäyksellä vihjaakaan näin erinomaisesta elokuvasta. Stephen Dorffin naama kun ei ole laatutuotannoissa yleensä kulunut, mutta hyvänä näyttelijänä hän on kuitenkin aistinut tilaisuutensa ja antanut rehellisen luotauksen perheenisästä, joka toiseen todellisuuteen heitettynä joutuu omaksumaan totaalisesti uuden moraalikoodiston tai moraalittomuuden. Pelkästään selviytyäkseen. Vankasti tanakoitunut ja hyvin pelottava herra Kilmer vie kuitenkin pehmeästi mumisevana massamurhaajana jokaisen kuvan, jossa on. Hollywoodin laskevalla tähdellä on ollut tervettä nöyryyttä tukea pienempää tuotantoa erittäin mahtavalla ja hallitulla läsnäololla.

Felonin tärkein koukku piilee siinä, että vankilaelämä näyttäytyy normaalin mittapuissa täysin järjettömältä, vaikka ei siinäkään mitään sinänsä uutta ole keksitty. Mutta poikkeuksellisen rujo todellisuuden tuntu antaa elokuvalle poikkeuksellista särmää. Erittäin väkivaltaisessa elokuvassa ei itse graafinen väkivalta niinkään häiritse, vaan väkivallan syyt ja motiivit. Ironisesti kuvaus keskittyy vankilan turvayksikköön, jossa turva on mahdottomuus. Mitenkään ymmärrettynä.

Toivottavasti Felon edes dvd:llä löytää yleisöä, sillä elokuva kuuluu viime vuoden parhaimmistoon.