Itse valtiaat

Ohjaaja Tom Shadyac ja koomikko Jim Carrey ovat jo muutaman elokuvan verran tehneet yhteistyötä ennen Bruce – taivaanlahjaa. Lopputulokset ovat olleet komedian hömppiä, joista pitäminen jääköön pelkäksi makuasiaksi. Bruce voisi olla siedettäväkin tekele ellei elokuvaan olisi ympätty periamerikkalaisen tympeää ja matalaotsaista moraalisaarnaa. Se, että Morgan Freeman on mustahipiäinen taivaanherra, ei tee tästä komediasta radikaalia, kun sisältö on patakonservatiivista höttöä.

Carrey näyttelee paikallistelevision toimittajaa, joka reportoi puolivillaisista human interest -aiheista. Ura ei etene haluttuun suuntaan eikä elämässä onni muutenkaan kukoista, joten valitusvaihde päälle. Pahimmat porut tv-reportteri suuntaa yläkerran herralle, joka antaakin Brucelle kaikkivaltiaan kaikkivaltaiset kyvyt näyttääkseen, ettei helppoa ole jumaluudenkaan tuoma työsarka.

Loppupuoli on aivan perseestä, kun oikeamielisen elämän opit iskostuvat päähenkilön tajuntaan. Ja kaikki on jälleen niin hyvin tyyliin "anna arvo toisille niin saat arvoa myös itsellesi". Elokuvan naurut jäävät pelkiksi tilannekomiikan irtopisteiksi, jotka nekin olisivat ilman Carreyta jääneet lunastamatta.

Bruce – taivaanlahjan dvd:n pääosin tekstitetyt lisämateriaalit tekevät kuitenkin piristävän poikkeuksen. Ne tarjoavat mielenkiintoisen ja hauskan katsauksen Carreyn esiintymistekniikoihin, jotka perustuvat lähes loputtomaan improvisointiin ja todella kunnioitettavaan ideatehtailuun. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, että Carrey teettää yhdestä kohtauksesta kymmeniä eri ottoja eri ideoilla toteutettuina. Ja kuinka vähistä aineksista hän kykeneekään komiikkansa loppujen lopuksi ammentamaan. Hyvää materiaalia etenkin niille, jotka eivät aiemmin ole Carreyta pahemmin välittäneet komediarooleista arvostaa.