Asterix & Obelix vastaan Caesar kotikatsomo

Kaikkien Asterix ja Obelix -sarjakuvien lukijoiden hyvin tuntema pieni gallialaiskylä on jälleen vaarassa. Tällä kertaa itse Julius Caesarin (Gottfried John) ylpeys saa kolauksen hänen kuultuaan, ettei olekaan valloittanut koko Ranskaa, sillä pieni kyläpahanen yhä vastustaa mahtavaa Rooman armeijaa. Välittömästi Caesar antaa niljakkaan Lucius Detrituksen (Roberto Benigni) tehtäväksi kukistaa mokoma mitätön kyläpahanen.

Ovelan liukas Detritus päättää toteuttaa Caesarin käskyn kaappaamalla taikajuoman lähteen eli kylän velhon Akvavitixin (Claude Pieplu). Taikajuoman ehdyttyä ei pikkukylässä olisi enää vastusta Caesarin joukoille. Vallanhimo ottaa kuitenkin vallan Detrituksesta ja hän päättää kukistaa taikajuoman avulla myös Caesarin ja lopulta valloittaa koko maailman. Toivottoman tilanteen voivat pelastaa enää Asterix (Christian Clavier) ja Obelix (Gerard Depardieu).

Sarjakuvista on viime vuosina muokattu lukemattomia, osin onnistuneitakin elokuvaversioita. Asterix ja Obelix vastaan Caesar ei valitettavasti kuulu niihin. Kalliit lavasteet heiluen ja resuiset peruukit pelmuten aidot näyttelijät koettavat muuntua sarjakuvahahmoiksi huonoin tuloksin. Eihän mikään sarjakuvaan perustuva voi olla kovin realistista tai uskottavaa, mutta jotain aitoutta silti jokaiselta elokuvalta odottaa.

Asterix ja Obelix vastaan Caesar yrittää liikaa. Orjallisen alkuperäisaiheen kopioinnin tuloksena syntyy vain toiseen formaattiin siirretty huono versio hyvästä alkuperäisaiheesta. Tämä siirto piirretyistä valokuvattuihin hahmoihin ei ole antanut aiheelle mitään uutta eikä positiivista. Pikemminkin päinvastoin. Albumeiden koomisen liioiteltu sodankäynti muuttuu aitojen ihmisten myötä tarpeettoman raa’aksi väkivallalla mässäilyksi - mikä tapahtuu kirjaimellisestikin Obelixin syntymäpäiväkakussa. Eivätkä aidot ihmiset yksinkertaisesti vastaa Albert Underzon ja Rene Coscinnyn luomia unohtumattomia sarjakuvasankareita, huolimatta siitä kuinka paljon meikkiä ja trikkejä elokuvan teossa törsättäisiin.

On vaikea uskoa, että elokuva oli viime vuoden katsotuin ranskalaiselokuva niin valmistusmaassaan kuin monessa muussakin Euroopan maassa, Suomi mukaanlukien. Ilman kuuluisia näyttelijöitään ja alkuperäistä aihettaan Asterix ja Obelix vastaan Caesar olisi pelkkä isolla rahalla tuotettu heppoinen lasten seikkailuelokuva. Siis epäonnistunut Hollywood-elokuva ranskalaisittain. Antamistani kahdesta tähdestä toinen kuuluu mainiolle Roberto Benignille, jolta näyttää sujuvan myös naurettavan roiston rooli ja toinen Gerard Depardieulle, joka on paisuttanut itsensä entistä muhkeampiin mittoihin mahtuakseen hyväntahtoisen voimamiehen Obelixin housuihin.

En tiedä, pitävätkö lapset tästä elokuvasta, mutta jos haluat tarjota lapsille Asterix ja Obelix -aiheista viihdettä, niin suosittelen, että lainaat mieluummin pari sarjakuva-albumia kuin tämän alkuperäistä aihetta huonosti kopioivan elokuvan. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin käpertyä iskän, äiskän tai isoveikan kainaloon kuuntelemaan hauskaa tarinaa noista hulluista roomalaisista ja heitä naruttavista ovelista gallialaisista? Elokuva ei kuitenkaan aja asiaa.

ks. ensi-ilta