Tuntematon tyttö valkokangas

Belgian tunnetuimpien elokuvantekijäveljeksien Jean-Pierre ja Luc Dardennen uutukainen saapuu Cannes-sadon viimeisten maininkien tuomana myös Suomen valkokankaille. Tuntemattoman tytön kilpailusarjapaikka viimevuonna ei yllättänyt ketään, sillä veljekset ovat kuuluneet festivaalikalustoon jo vuosia. Elokuva jäi kuitenkin provokatiivisten kilpailijoiden jalkoihin ja kävi festivaalin jälkeen vielä läpi tarkan uudelleenleikkausprosessin. Tuntematon tyttö jatkaa veljesten humanistista lähestymistapaa nostaen esiin tarinattomaksi usein jääneitä ihmisiä.

Lahjakkaan lääkärin Jennyn (Adèle Haenel) elämä muuttuu kertaheitolla, kun poliisi esittää hänelle valvontakameranauhoitteen naapurustosta kuolleena löydetystä tytöstä. Jenny oli lopettanut työvuoronsa hieman ennen kuin ovikelloa hädissään soittanut tyttö saapui hakemaan turvapaikkaa. Syyllisyys iskee musertavana ja Jenny aloittaa herkeämättömän tutkinnan saadakseen selville, mitä on tapahtunut. Hän ei välitä syyllisistä, mutta päättää, että tytöstä ei tule nimetöntä ruumista hautausmaalla, eikä hänen tarinaansa unohdeta.

Veljesten valinta nostaa Tuntemattoman tytön päähenkilöksi menestyvä lääkäri, muuttaa heidän näkökulmaansa tarinaan. Masennuksesta toipuva äiti Kahdessa päivässä, yhdessä yössä (2014), teinivanhemmat Lapsessa (2005) tai nuorisokodin kasvatti Le Gamin au vélossa (2011) ovat hahmoja, jotka nyt voisivat vierailla Jennyn vastanotolla.

Yksinhuoltajaperheiden, paperittomien ja eläkeläisten auttaminen muuttuu Jennylle kutsumukseksi, kun nousujohteinen ura vaihtuu vakuutuspotilaiden hoitoon. Hän muuttaa jopa vastaanotolle asumaan, jotta apua tarvitsevia ei tarvitse käännyttää ovelta. Syyllisyydestä itseensä käpertyvä Jenny ei heittäydy marttyyriksi, mutta siitä huolimatta elokuvaa vaivaa hienoisesti pelastajan näkökulma. Se muuttaa Jennyn oman elämänsä tarkkailijaksi, mutta ei nosta tarinan keskiöön muitakaan hahmoja.

Adèle Haenelin roolisuoritus Jennynä huokuu lämpöä, mikä tekee hahmosta helposti lähestyttävän tämän varautuneesta olemuksesta huolimatta. Dardennen veljesten hakema realismi luottaa taitavaan näyttelijään, jonka hienovarainen työskentely vastaa elokuvan ilmapiiriä ja siinä Haenel onnistuu loistavasti. Les Combattantsin (2014) kiehtovana taistelijana muistettava ja Suzannessa (2013) riipaisevan roolisuorituksen tehnyt Haenel on täynnä tähtivoimaa, joka kerää hieman päämäärättömäksi jäävän elokuvan kasaan.

Tuntematon tyttö on täynnä hienoja hetkiä, mutta sen etsivätarina tuntuu hieman pakotetulta. Sen introvertti ilmapiiri on harkittu, mutta vaikeasti lähestyttävä. Vaikka elokuva ei edustakkaan Dardennen veljesten kirkkainta kärkeä, on heidän työssään läsnä kaunista ja tuttua humanismia. Se on sukua Aki Kaurismäelle, vaikka tyylittelyn sijaan he hakevat elokuviinsa hiljaista realismia. Tuntematon tyttö ei petä veljesten aiemmista elokuvista pitäneitä katsojia, mutta ei tarjoa mitään uutta.