Percy Jackson Salamavaras valkokangas

Chris Columbus on ohjannut periamerikkalaisten komedioiden kuten Mrs. Doubtfiren ja Yksin kotona -elokuvien lisäksi Harry Pottereita: Salaisuuksien kammion ja Viisasten kiven. Nyt on vuorossa toiseen suosittuun seikkailukirjasarjaan, Percy Jacksoniin, perustuva avauselokuva. Kirjoja on monta, joten elokuvalle on myös jatko-osia luvassa.

Percy Jackson Salamavarkaan nimihenkilö Percy on lukihäiriön ja muiden ongelmien kanssa painiskeleva amerikkalaisteini, joka saa tietää olevansa kreikkalaisen vedenjumalan Poseidonin (Kevin McKidd) ja tavallisen naisihmisen lapsi, puoliverinen.

Zeus (Sean Bean) epäilee poikaa salamansa varastamisesta ja kinaa veljensä Poseidonin kanssa maailman järjestyksestä. Sota on tulossa, jos salamaa ei palauteta. Percyn kaveri ja suojelija, satyyri-Grover (Brandon T. Jackson), joka on puoliksi ihminen, puoliksi vuohi, vie Percyn puoliveristen leiriin, fantasiamaailmaan, missä tämä oppii taistelutaitoja ja puolijumalten juttuja. Manalassa majaileva Zeuksen ja Poseidonin veli Haades (Steve Coogan) sieppaa Percyn äidin (Catherine Keener), jotta saisi houkuteltua Percyltä Zeuksen mahtavan aseen käyttöönsä. Kaiherrus äidin vangitsemisesta saa Percyn pian vastoin kentauriopettaja Chironin (Pierce Brosnan) käskyä lähtemään pelastamaan äiskää. Eikun seikkailuun!

Huolimatta hauskasta ja opettavaisestakin ideasta esitellä antiikin Kreikan mytologiaa ja sijoittaa se nykypäivän Amerikkaan elokuvassa on koossa hyvin perinteiset fantasiaseikkailun ainekset. Harry Potterien lisäksi mieleen tulee ainakin Narnian tarinat.

Percy on todella arkkityyppinen tavallisesta ihmisestä ihmeelliseksi sankariksi muuttuva hahmo, jolla on ympärillään madonsyömän tuttu taustajoukko: tummaihoinen, vähän hassu ja hölmö sankarin suojelija Grover, joka tavallisessa ihmisten maailmassa verhoutuu liikuntarajoitteisen hämäävään kainalokeppi-tunnusasuun, sekä puoliverinen Annabeth (Alexandra Daddario), joka on taitava ja sinnikäs taistelija, mutta jonka uusi, vedestä voimansa löytävä tähti tietysti selättää. Ja joka tietysti on poika.

Kolmikko etsii ennen Manalaan menoaan ympäri Amerikkaa kolmea taikahelmeä, jotka ovat heidän poispääsynsä helvetin liekeistä. Matkalla he kohtaavat muun muassa katseellaan uhriparkoja kiveksi muuttavan käärmepäisen Medusan (Uma Thurman) ja Las Vegasin oudon, todellisuudesta vieraannuttavan lootuskukkanarkomanian.

Percy Jackson Salamavarkaan toteutus on komeaa, erilaiset monsterit ja Thurmanin Medusa ihan vaikuttavaa katsottavaa. Tympeyttä herättää silti elokuvan geneerisyys ja lattea turvallisuus. Pierce Brosnania on vaikeaa katsoa hihittämättä, mies ei osaa edelleenkään näytellä. Varmasti hänen hevos–ihmis-kentaurihahmollaan on ollut ylevämmät tarkoitusperät. Mamma Mia! -musikaalissa Brosnanin kömpelö preesens sopi elokuvan humoristiseen tyylilajiin. Tässä vaikuttavuutta tavoittelevassa seikkailussa jännittää lähinnä se, milloin ukkelin hiuslisäkkeet irtoavat tai ylävartalo napsahtaa hevosruumiista irti.

Annabethillä on häiritsevän pistävät silmät, eikä Percyä esittävällä Logan Lermanilla ole karismaa sankariutta edellyttävän kiinnostavuuden ylläpitämiseen – niin kuin esimerkiksi Tobey Maguirella oli, ei niinkään perinteisessä maskuliinimielessä, vaan sympaattisella tavalla Hämähäkkimiehessä. Ikävä tulee myös nyt jo ikivanhalta tuntuvaa Päättymätöntä tarinaa. Hävettävää on, että taitava luonnenäyttelijä Catherine Keener on heivattu uhrautuvan ja mitäänsanomattoman äidin rooliin.