Lemmenlomalla valkokangas

Harvoinpa elokuvissa näkee käsiteltävän yli viisikymppisten elämää tai etenkään seksuaalielämää. Lemmenlomalla on draamakomedia Kaysta (Meryl Streep) ja Arnoldista (Tommy Lee Jones), jotka ovat olleet naimisissa 31 vuotta. Kay haluaa muutosta avioparin kaavoihin kangistuneeseen arkeen ja jäyhään aviomieheensä, joka murahdellen syö vaimonsa valmistamat ateriat, eikä muuten suo tälle huomiota juuri mitenkään. Pariskunta nukkuukin eri huoneissa. Kay varaa intensiivipariterapiaviikon Mainesta, jonne Arnold pitkin hampain suostuu lähtemään.

Idyllisessä pikkukaupunkimiljöössä ja tohtori Feldin terapiakäsittelyssä pariskunta kohtaa vähitellen ongelmiaan. Kayn ja Arnoldin keskustelut Steve Carellin esittämän terapeutin kanssa ovat elokuvan parasta antia. Kay on onneton jämähtäneessä avioliitossaan ja Arnold taas ei aluksi suostu näkemään mitään ongelmia edes olevan. Aroille alueille mentäessä, kuten seksuaalifantasioista puhuttaessa, hahmojen reaktiot ovat uskottavia kaikessa vaivaantuneisuudessaan ja hämmennyksessään. Tilanteista tulee aidosti hauskoja ja koskettavia, sillä yleensä olemme tottuneet näkemään vain (botox)kauniita ja (botox)nuoria ihmisiä liitettävän seksuaalisuuteen tai onnellisen parisuhteen tavoitteluun.

Tommy Lee Jones ja etenkin Meryl Streep nostavat lähes elokuvan kuin elokuvan laatua pelkällä läsnäolollaan, ja tässä on kyllä osuttu napakymppiin. Heidän suorituksensa ovat luontevia ja vaivattomuudessaan juuri sellaisia, mitä näyttelemisen parhaimmillaan pitääkin olla. Onpa myös ihanan virkistävää nähdä uurteisia ja mukavasti ikääntyneen näköisiä ihmisiä valkokankaalla. Tiesittekö, että mummo- ja pappaikäisilläkin voi olla vielä intohimoja ja muutakin odotettavaa kuin hautapaikka!

Elokuvan henkilökavalkadi pysyy juuri sopivan suppeana keskittyessään Kayhin ja Arnoldiin riittävällä intensiteetillä. Tietynlaisen tabun asemasta kärsivää aihepiiriä kevennetään kuitenkin imelillä musiikkivalinnoilla, ja turhaa tyhjäkäyntiäkin syntyy. Rohkeammin loppuun asti vietynä draamana Lemmenlomalla olisi ollut vieläkin kiinnostavampi, nyt sen myönnytyksillä halutaan lopputuloksesta tinkien miellyttää suurta yleisöä. Kliseisiä ja stereotyyppisiä kuvia miesten ja naisten fantasioista ja rooleista viljellään myös. Nämä voi kuitenkin antaa anteeksi sympaattisen optimismin ja kiperän tilannekomiikan viedessä mukanaan.