Väsynyttä Chania

Hulppean määrän elokuvia kotikonnuillaan Hongkongissa väsännyt itämaisten taistelulajien ässä Jackie Chan täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Chanin jo vanhalla iällä tekemät Hollywood-elokuvat ovat parhaimmillaankin olleet vain hassuja. Miehen tekeleissä yhdistyy toiminta ja komiikka. Chania tuskin voi pitää varsinaisena koomikkona, mutta hän on muodostanut vekkulin aisaparin niin Chris Tuckerille Rush Houreissa kuin Owen Wilsonille Shanghai Noonissa ja Knightsissa.

Vetreällä viisikymppisellä kyllä jalka nousee edelleen ja mies tekee tavaramerkkinsä mukaan stunttinsakin yhä itse, mutta vitsit alkavat väsyä. Chanin Hollywood-elokuvissa ei paljoa vaihtelua ole. Hyppely ja huumori ovat yhtä ja samaa. Kaipa näillä kuitenkin tuohta veistetään, koska kolmas Rush Hourkin on jo tekeillä.

Kultaisessa medaljongissa juostaan kahden medaljongin puolikkaan perässä. Yhdessä nämä taikakalut ovat avain kuolemattomuuteen ja supervoimiin. Tarinassa on idän mystiikkaa yhtä paljon kuin Tiimarin koristerihkamassa, jonka pohjassa seisoo "Made in Hongkong". Tarina yliluonnollisia voimia omaavasta tilpehööristä toi ikävästi mieleen toisen hyppelyekspertin, Chow Yun-Fatin, tähdittämän taannoisen Bulletproof Monkin.

Chan-elokuvalle välttämättömän koomikon virkaa hoitaa tällä kertaa brittiläinen Lee Evans. Komiikka on yksinkertaisesti huonoa. Eikä tämmöisten tekeleiden uudistumiseksi voi laskea sukupuoliroolienkaan tuulettamista – tai, aina löytyy niitä paksukalloja, jotka jaksavat äimistellä sitä ihmeellisyyttä miten miehet osaavat laittaa ruokaa, mutta nainen tuskin osaa paahtaa leipää.

Elokuvan viihdyttävyydestä ja hauskuudesta kertonee jotain se, että puolitoistatuntisen nasevimmat hetket koetaan lopputekstien aikana, kun krediittien rinnalla pyöritetään epäonnistuneita otoksia.

Arvostelukäytännöt