Hölmö hullu rakkaus valkokangas

Hölmö hullu rakkaus, jonka suomenkielinen nimi muuten kuulostaa huomattavasti alkuperäistä hölmömmältä, on yllättävän hyvä romanttinen komedia. Käsikirjoituksesta löytyy genrelle tyypillisiä ongelmia, kuten kliseitä, ennalta arvattavia juonenkäänteitä, konservatiivisuutta ja epäuskottavia asetelmia. Mutta erityisesti kiitos hyvien näyttelijöiden, tulos on kuitenkin kelvollinen, parhaimmillaan hauska ja koskettavakin.

Teini-ikäisinä tavanneet, nelikymppiset Cal (Steve Carell) ja Emily (Julianne Moore) ovat olleet naimisissa lähes 25 vuotta. Mutta Emilyn halutessa avioeron muuttuu Calin elämä täydellisesti. Taakse jäävät kaunis vaimo, lapset ja omakotitalo. Yksinäinen mies hukuttaa tietenkin murheensa baarissa. Nuoret kaunottaret eivät kuitenkaan ole huomaavinaankaan häntä. Onneksi apuun tulee Jacob (Ryan Gosling), kolmekymppinen suvereeni naistenmies, joka paitsi päivittää Calin ulkomuodon myös opettaa tämän iskemään naisia. Siis auttaa miestä löytämään ”kadonneen miehisyytensä”.

Avioparin tilanteen lisäksi todistetaan muitakin kriisejä. Heidän 13-vuotias poikansa on toivottomasti rakastunut, ja lapsenvahtikin haikailee saavuttamattoman kohteen perään. Emilyn työkaveri on myös iskenyt silmänsä erohaluiseen äitiin. Pelimies-Jacobin hahmokin löytää kadonneet tunteensa elokuvan edetessä. Lopulta kaikkien henkilöiden välille syntyy aikamoinen sotku – tietenkin rakkauden tähden.

Hölmö hullu rakkaus on sekoitus teennäistä ja kliseistä romanttista komediaa sekä aidomman tuntuista elämänmakuisuutta. Juoni ärsyttää vähemmän loppua kohden, jolloin henkilötkin syvenevät. Erityisen rasittavaa on alkuun seurata, kuinka muuttunut Cal yhtäkkiä kaataa naisia kuin heinää konsanaan. Annetaan ymmärtää, että nuoremmat, älykkäät ja viehättävät naiset ovat myytyjä hienompien vaatteiden ja tökeröiden repliikkien edessä.

Kaksituntinen elokuva alkaa hieman kyllästyttää puolivälin tienoilla. Ennen pitkää sekä komedia että draama saavat kuitenkin enemmän puhtia, jolloin annan anteeksi söpöilyn, tyypittelyn ja muut lajityypin kliseet.

Hölmöilykomedioista tuttu Steve Carell näyttelee yllättävän vakuuttavasti myös vakavampia sävyjä. Ryan Gosling on uskottava ja sopivan ällöttävä naistenmies, mutta herkkyyttäkin löytyy. Julianne Moore tekee, kuten yleensäkin, hyvää työtä keski-iän kriisiä potevana Emilynä. Nuori Jonah Bobo on mahtava Calin ja Emilyn poikana, joka on parantumaton romantikko. Emma Stone hurmaa nuorena naisena, joka löytää rakkauden yllättävältä suunnalta.

Elokuvan sanoma sielunkumppaneista ja ikuisesta rakkaudesta, joka kestää kaiken, tuntuu kerta kaikkiaan naiivilta, mutta onneksi välistä löytyy särmääkin. Huumori on paikoitellen raikasta ja terävää. Esimerkiksi Carrelin ja Mooren ironinen sanailu huvittaa. Persoonallisuutta lajityyppiin tuo myös taustalla soiva indie-pop. Kokonaan sokerisuudelta ei vältytä, mutta pahimmat karikot väistetään.

On se rakkaus välillä hullua, typerää ja vaikeaa, mutta loppujen lopuksi kaiken sen arvoista, viestii tämä romanttinen komedia.