Villi pohjoinen - kiistelty Mosku

Elokuvan Mosku lehdistötilaisuuteen on saapunut näkökulma poikineen. Moskusta on kehkeytynyt viimeistään nyt - elokuvan tuodessa hänet massojen keskuuteen - todellinen eeppis-lyyrinen legenda.

Mosku eli Aleksi Hihnavaara (1882-1938) oli lappalainen erämies, kalastaja ja myöhemmin suurporonomistaja. Jo vuonna 1933 kenraali K.M. Wallenius nosti Moskun kuuluisuuteen kirjassaan Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä. Vuonna 1993 WSOY kustansi Sakari Kännön kirjan Mosku, jonka pohjalta Tapio Suomisen elokuva Mosku on tehty. Se on kertomus Moskun ja Walleniuksen välisestä ystävyydestä, villeistä oikeuskäsityksistä sekä rakkaudesta.

Moskusta on myös valmistumassa Heikki Huttu-Hiltusen dokumentti, pääosin kolttien kertomana. Siinä missä Suomisen ja Kännön Mosku on melko ihanteellinen ja romantisoitu hahmo, antaa Huttu-Hiltusen dokumentti hänestä väkivaltaisen ja brutaalin kuvan. Huttu-Hiltusen mukaan jokainen saa kuitenkin tehdä hänestä sellaisen elokuvan kuin haluaa. Näkökulmat ovat moninaiset.

- "On kuitenkin kysyttävä, kuinka kolttien ja elämänkertureiden näkemykset Moskusta eroavat näin huomattavasti. Ja jos koltat olisivat olleet sellaisia villejä tappajia, mitä Wallenius vihjasi, Mosku olisi ollut vainaja jo huomattavan paljon aikaisemmin," huomauttaa Huttu-Hiltunen.

Mosku on siis edelleen huomattavan kiistelty mies. Kun K.M. Wallenius vielä oli Moskun henkilökohtainen ystävä, esiintyy historiankirjoituksen problematiikka entistä kiistanalaisemmassa valossa. Moskun kuopuksen, Lauri Hihnavaaran esikoiskirja Luiron laulu esittää niinikään lähipiiriläisen näkemyksen Moskusta.

Elokuvassa Moskua näyttelevä Kai Lehtinen vastaa kysymykseen oikean ja valkokangas-Moskun välisestä erosta:

- "Minun on mahdotonta sanoa asiaan mitään, sillä en ole kansantieteilijä. Lähteeni Moskun roolia varten olivat hänestä kirjoitetut kirjat. Ne luettuani yritin unohtaa kaiken lukemani ja antaa alitajunnan hoitaa näyttelijäntyön. Tämän elokuvan perusteella ei kannata vetää johtopäätöstä siitä, minkälainen henkilö hän todellisuudessa oli."

Tapio Suominen on ohjannut urallaan lukuisia kokoillan elokuvia, tv-elokuvia, tv-sarjoja, lyhytelokuvia ja dokumentteja. Niistä menestynein ja maineikkain on tarkkailuluokan pojista kertova Täältä tullaan elämä! (1980). Onpa hän ohjannut myös Salattuja elämiä 40 jaksoa. Lappi on esiintynyt hänen tuotannossaan aikaisemmin tv-elokuvassa Pirita (1994).

- "Mosku-projekti alkoi noin 7 vuotta sitten. Tuottaja Apajalahti esitteli minulle artikkelin, joka käsitteli Sakari Kännön kirjoittamaa Mosku-kirjaa. Ajatus tehdä tositapahtumiin perustuva elokuva Lapin korpimetsien kuninkaasta tuntui minusta heti houkuttelevalta. Halusin tehdä elokuvasta eeppisen tarinan, jossa kuvataan ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Minä olen vanha Lapinkävijä, joten aihevalinta oli sikälikin luonteva."

Sakari Kännön Mosku-kirja oli vaikea perattava. Elokuvasäätiö oli tyytyväinen vasta yhdenteentoista käsikirjoitusversioon.

- "Kirja vetää lukijaansa moneen suuntaan. Kirjan kiteyttäminen ja jäsentäminen pakotti valikoimaan henkilöitä, joita nostaa käsikirjoitukseen. Moskun tekeminen on ollut monitasoista Jacobin painia kautta linjan. Budjettimme oli puolet pienempi kuin vaikkapa Lapin kullan kimalluksella. Tämä seikka rajoitti huomattavasti käsikirjoitukseen tehtäviä ratkaisuja sekä kuvauspaikalla toimimista. Lisäksi kertominen elämänpiiristä, joka sijoittuu ajassa ja paikassa oman kokemuspiirin ulkopuolelle oli valtava haaste."

Suominen kehaisee, ettei halunnut tehdä Moskusta amerikkalaisissa toimintaelokuvissa esiintyvän sankarin kaltaista.

- "Mosku oli kulmikas, voimakas, omilla jaloillaan seisova hahmo. Hän ei ollut hyvä eikä paha, vaan suoraviivainen ihminen. Tulevassa Mosku-TV-sarjassa voimme käyttää materiaalia, joka ei mahtunut elokuvaan. Esimerkiksi Moskun ja Marin keskinäisellä suhteella tulee olemaan isompi rooli."

Sakari Kännö kirjoitti kahdeksan vuotta kirjaansa Mosku. Hän muodosti oman kantansa Moskusta vasta kirjoitustyön loppusuoralla. Tuo kanta muodostui siksi kuvaksi, minkä elokuvakin Moskusta antaa. Kännö kertoo:

- "Selvitystyöni puitteissa esimerkiksi Sodankylän suunnasta tuli vihaavaa suhdetta Moskua kohtaan, mutta Savukylän suunnalta myönteistä. Pyrin siis pitkään olemaan mahdollisimman neutraali tämän työn kanssa. Elokuva Moskusta näyttää nostavan miesten väliset porotappelut keskiöön. Kirjassahan olisi ollut valtavasti muitakin eri elementtejä, joita olisi voinut korostaa myös elokuvassa. Yhtä kaikki Moskun elokuvallinen hahmo tyydyttää minua erittäin paljon."

Vaikka Moskun tutkijat näkevät kohteensa eri tavoin on tilaisuuden henki ollut harras. Mieltä jää kuitenkin kaivertamaan, millainen olisi ollut kolttalaisen elokuvaversio herra Moskusta.