KUN ELOKUVA TEHDÄÄN YLEISÖLLE - Raimo O. Niemi ja Konsta Hietanen Poika ja ilves -elokuvan tunnelmissa

Poika ja ilves -elokuva on yksi kunnianhimoisimpia ja amerikkalaisimpia suomalaisia elokuvia, joita on tehty. Turun Formian elokuvateatterissa vieraili Poika ja ilves -elokuvan voimakaksikko, ohjaaja Raimo O. Niemi ja pääosan esittäjä Konsta Hietanen, mitä ilmeisen iloisissa tunnelmissa hyvin tehdyn työn ansiosta, joka kestää hyvin jopa kansainvälisen vertailun. Harvemmin Suomessa toteutetaan elokuvaa kansainvälisellä osatuotannolla ja jopa 13 miljoonan markan budjetilla. Miten näin isoon ja kunnianhimoiseen produktioon on päädytty?

Raimo O Niemi ja Konsta Hietanen Poika ja ilves -elokuvan kuvauksissa - (c) 1998 Wildcat Production

- Se, että tämä produktio syntyi yleensä, niin siitä täytyy syyttää Ville Suhosta, joka varmaan neljä vuotta sitten sai idean tähän ja päätti ruveta kirjoittamaan käsikirjoitusta. Minun historiani tässä elokuvassa alkoi, kun minua pyydettiin tähän ohjaajaksi tuossa puolitoista vuotta sitten.

Raimo O. Niemelle kyseessä oli aivan erilainen elokuva kuin mitä hän aikaisemmin on tehnyt. Sosiaalisia koulukotikuvauksia, Kissan kuolema ja Tomas, tehneelle ohjaajalle oli haaste lähteä täysin kaupallisen ja viihteellisen elokuvan ruorimiehen paikalle.

- Mutta tässä oli draamaa, mikä minulle on tärkeintä. Ja tämä oli myös selviytymistarina. Lapsen ja eläimen selviytymistarina aikuisten maailmassa.

Suomeksi ja englanniksi

Poika ja ilves on toteutettu kahdella kielellä, niin suomeksi kuin englanniksikin ja kantaa myös kansainvälisen levityksen nimeä Tommy and the Wildcat. Kahden kieliversion tekemisessä on aina riskinsä ja pahimmassa tapauksessa molemmat epäonnistuvat. Miksi siis lähteä ottamaan näin suurta riskiä?

- Koska tämä on klassinen aihe, lapsi ja eläin, niin tuntui siltä, että tämä voisi päästä myös muualle levitykseen kuin tänne koto-Suomeen. Päätös tehtiin tuottajan puolelta, että yritetään tätä. Sitten piti vain hankkia rahoitus, sillä tavallaan teimme puolitoista elokuvaa, kun ottaa huomioon Tommy and the Wildcatin.

Elokuvan repliikkikohtaukset on kuvattu kahteen kertaan ja varsinkin talvikohtauksissa jälkien takia jouduttiin aina hakemaan uusi koskematon pala erämaata. Itse englanninkieli ei ainakaan Konstalle tuottanut suurempia ongelmia, koska sen kanssa on nuorena ihmisenä tekemisissä lähes päivittäin.

Eläinten kanssa ja niiden puolesta

Tarinaltaan Poika ja ilves on koskettava ja kätkee sisälleen myös hienoviritteistä asennekasvatusta ja eläinten oikeuksien puolesta puhumista Free Willyn malliin. Klassiselle lapsi ja eläin -tarinalle on aina oma ikuinen kysyntänsä, ja vaikka kumpikaan, Raimo O. Niemi ja Konsta Hietanen, ei tunnustaudu eläinaktivistiksi, niin he korostivat myös eläinsuojelullisten arvojen merkitystä. Toisaalta Niemi tunnusti olleensa katkera ja kateellinen Free Willyn tekijöille, he kun olivat voineet käyttää vinyylistä valasta, mutta Poika ja ilves -elokuvassa esiintyy koko ajan oikea ilves, joka on kesyyntyneenäkin villi- ja petoeläin.

- Vaikka ilves on kesy, niin se on villieläin ja sen pinna ja jaksaminen oli korkeintaan kerralla puoli tuntia. Sitten jatkettiin seuraavana päivänä tai pidettiin ainakin monen tunnin breikki. Koko ajan olivat eläinkouluttajat mukana ja kaikki tehtiin eläimen ehdoilla. Ilvestä tai mitä tahansa eläintä ei voi pakottaa mihinkään, vaan se täytyy tehdä leikin ja kaiken maailman houkutuksen avulla.

Ja välillä ilvekset tietysti karkailivat ja kuvausryhmä seisoi tumput suorina tuottajien kiristellessä hampaita mittarin raksuttaessa 1200 markkaa minuutilta. Villieläinten kanssa työskentelyssä on aina omat niksinsä, jotka Konsta osaltaan oppi nopeasti, vaikka myöntääkin aluksi jännittäneensä Väinö-ilveksen kanssa olemista enemmän kuin koko näyttelemistä.

Väinö ja Konsta elokuvassa Poika ja ilves - (c) 1998 Wildcat Production- Kun mä näin sen kuvan, jossa se oli eläintarhan johtajan olkapäillä, oli niinko jalat maassa ja käpälät olkapäillä, niin mä oli et: "Ei, ei, ei… miten noi hampaatki, et mitäköhän täst tulee." Mutta sitten tuli kouluttaja jutteleen, että se on kesy, mutta se villinee koko ajan, että aina kun sä teet sen kanssa jotain, niin mun tulee olla koko ajan paikalla. Yllättäen se ei tee mitään. Pelkäsin ennen, mut en sit enää elokuvanteossa yhtään. Ja kyllä sitä jäi myös ikävä.

Elokuvaa yleisölle ja koko perheelle

Aikanaan Jorma Kurvisen poikakirjoihin perustuva tv:n minisarja Susikoira Roi vei Raimo O. Niemen lasten ja nuorten elokuvien pariin, jossa hän kertoo hyvin viihtyvänsä, koska nuoret ovat niin "streittiä" porukkaa. Niemen työ onkin ollut ensiarvoisen tärkeää, sillä tällä saralla tekijöistä on huutava pula. Nuorisoelokuvan tekemistä ei vain yksinkertaisesti ammattipiireissäkään aina arvosteta.

- Minulle on kerran käynyt niin, että yksi alalla oleva ihminen sanoi, kun olin tehnyt toisen pitkistä elokuvistani: "Ahaa, olet tehnyt sellaisen, milloin oikeen teet sitten oikean elokuvan."

Paljon nuoria kuvanneelle Niemelle Konstan valinta pääosaan oli lähes alusta asti selviö. Osaltaan myös ulkomaiset tuottajat olivat esittäneet toiveita siitä, että pääosan esittäjä voisi olla jo entuudestaan julkisuudessa tunnettu. Elämänsä ensimmäisestä elokuvasta Konstalle jäi hyvät fiilikset. Vaikka kuvaukset olivat rankkoja niin nuori jaksaa, pelata vaikka biljardia vielä illalla ja hoitaa myös läksyt. Koulu hoidettiin kuvausten aikana ja siitä oli äiti pitämässä huolen.

Kotimaisen elokuvan tilaa ja tulevaisuutta Raimo O. Niemi pitää nyt parempana kuin vuosiin, myös nuoriso- ja koko perheen elokuvan saralla. Yleisölähtöisyys, kaupallisuus ja ns. amerikkalaisuus eivät saisi olla negatiivisia asioita. Ihmiset ovat yleisesti alkaneet taas käydä enemmän elokuvissa ja se on näkynyt myös kotimaisen elokuvan suosion kasvussa.

- Joku ohjaaja on joskus sanonut, että teen elokuvia itselleni. Minä en halua tehdä elokuvia itselleni. Haluan että mahdollisimman moni näkee ne. Uhraan vähintään vuoden elämästäni siihen työhön ja ajatukset sekä koko toimintani, niin minä haluan että joku näkee minun duunini ja tuskani!



Lue myös