Luonto on keskeinen tytön identiteetin löytämisessä

Pitkän uran lasten- ja nuortenelokuvien parissa tehneen Raimo O. Niemen uutuus Suden arvoitus kertoo koskettavasti 12-vuotiaan Sallan kahdesta äidistä ja rakkaudesta luontoon. Vuosia poissa ollut biologinen äiti palaa takaisin maisemiin samalla kun adoptioäitikin odottaa esikoistaan. Jännitteitä aiheuttaa myös susien ilmestyminen alueelle, kun salametsästäjät haluavat tappaa ja Salla taas pelastaa ne. Koulukaverinsa Matiaksen kanssa Salla lähteekin seikkailuun pelastaakseen kaksi sudenpentua – ja tarvitsee siihen lopulta kummankin äitinsä apua.

Poika ja ilves -elokuvan tekijänä ehkä parhaiten tunnettu Niemi kertoo, että elokuvissa on toki yhtäläisyytenä se, että molemmissa pääosassa on lapsi ja eläin. Suden arvoituksen eduksi hän kuitenkin näkee, että se ei ole pelkkä puhdasverinen seikkailuelokuva kuin edeltäjänsä, vaan siinä on enemmän syvyyttä ja draamaakin.

Ihan lähtökohtaisesti, kun Heikki Vuorennon kanssa ruvettiin ideoimaan tätä käsikirjoitusta, Heikki rupesi kirjoittamaan vähän syvempää tarinaa. Eli tämähän on seikkailuelokuvaa enemmän tarina tytöstä ja hänen kahdesta äidistään. Tyttö joutuu vaikeaan tilanteeseen, kun hänen oikea äitinsä ilmestyy pitkän tauon jälkeen kuvioihin. Tämä kertoo tytön identiteetin etsimisestä ja kuinka hän osittain sudenpentujen pelastamisoperaation kautta löytää sitten paikkansa ja rauhan tässä maailmassa.

Niemen mukaan Kuusamossa kuvatun Suden arvoituksen huikeat maisemat ovat tavallaan yksi roolihenkilö lisää elokuvaan. Luonnolla on myös merkitystä, kun elokuvaa aletaan myydä ulkomaille. Jo Poika ja ilves -elokuvasta Niemi kuuli kehuja maisemien kauneudesta, joten ne toimivatkin tärkeänä myyntivalttina, kun elokuvaa viedään ulkomaille. 40 maahan myyty Poika ja ilves saaneekin jatkoa Suden arvoituksesta, vaikka tällä kertaa elokuva tehtiin vain yhdellä kielellä. Niemen odotukset ovat kovat jo yksistään Suomessa, mutta hän uskoo suomalaisten koko perheen elokuvien vetovoimaan myös ulkomailla.

Luonto antaa elokuvassa tavallaan puitteet ja suhteet näille pienille ihmisille ja heidän ongelmilleen. Lisäksi tämä maisema on hemmetin tärkeä jos ajattelee esimerkiksi ulkomaanmyyntiä. Tavallaan ollaan myymässä kappale kauneinta Suomea. Kuusamossa, missä tämä kuvattiin, koetettiin todella löytää ne upeat paikat, että elokuvassa olisi näyttävyyttä. En minä tee elokuvia itselleni, vaan haluan että mahdollisimman moni ihminen niitä näkee.

Nuoret ja eläimet haasteellisia

Lapsinäyttelijöiden kanssa työskentelemisen haasteista Niemellä on vuosikymmenien kokemus, sillä jo 1980-luvun alussa hän oli tekemässä Susikoira Roi -televisiosarjaa. Ohjaaja kuitenkin kehuu eteensä tulleiden nuorten olleen lahjakkaita ja mahtavia työkavereita, eikä löydä pahaa sanottavaa myöskään Sallaa ja Matiasta esittäneistä Tiia Talvisarasta ja Janne Sakselasta. Osan nykyisten näyttelijätähtien menestyksestä Niemi myös ottaa omalle kontolleen.

Minulla on ollut onni tehdä urallani upeiden nuorten kanssa työtä, alkaen Paavo Westerbergistä, Arttu Kapulaisesta ja Marjaana Maijalasta. Monet heistä ovat nykyään näyttelijöitä, ammattilaisia, mutta he olivat pikkuisina minun ohjauksessani. Tiia Talvisara, jonka löysin Kajaanista noin 2000 koekuvatun lapsen joukosta, ja Janne Saksela, joka sitten taas löytyi Helsingistä, tekivät tässä loistavan roolityön, ja heidän kanssaan oli tosi kiva tehdä duunia.

Lasten kanssa työskentelemisessä on Niemen mukaan keskeisintä jo roolitusvaihe, sillä sen epäonnistuessa koko elokuva voi kaatua teki ohjaaja mitä tahansa. Niemi kutsuukin tätä jopa elämän ja kuoleman kysymykseksi elokuvaa tehtäessä.

Olen sitä mieltä, että ainakaan minun elokuvissani ei saa nähdä eroa lapsinäyttelijän ja korkeasti koulutetun, ammattilaisen aikuisnäyttelijän välillä. Jos tämä ero kasvaa liian suureksi, niin kuin usein valitettavasti näkyy, silloin illuusio katoaa, eikä katsomiskokemus ole enää uskottava. Sen takia tuo lasten valinta on uskomattoman tärkeä juttu. Jos teet oikean valinnan, elokuvalla on mahdollisuus saada tulta siipien alleen ja lähteä lentoon. Jos teet väärän valinnan, niin teet sitten ohjaajana mitä tahansa, niin todennäköisesti elokuva floppaa.

Myös kuvauksissa käytetyt koirasudet tuottivat jonkin verran päänvaivaa, sillä suuressa osassa olleet eläimet vaativat paljon kärsivällisyyttä, ja rahaakin, kun filmiä kului. Niemi kertoo, että kuvaajan ja assistentin muodostama second unit kuvasi koirasusikasvattajien kanssa niitä susikuvia, joissa ei näyttelijöitä tarvittu. Niemi myös paljastaa, että koirasudet olivat helpompia työskentelykavereita kuin vilkkaat ilvekset aikanaan.

Elokuva ei ota kantaa susikeskusteluun

Koirasusista ohjaajalla riittää tarinoita, kun eräässäkin takaa-ajokohtauksessa Peter Franzén, Juha Kukkonen ja Eero Milonoff perääntyivät hyvin nopeasti maalimiehenä käytetyn uroskoirasuden edestä, kun se luuli miesten uhkaavan sen lauman narttuja. Niemi kuitenkin nauraen vannoo, ettei mitään todellista vaaraa ollut, koska koirasusia kasvattavalla Reijo Jääskeläisellä oli eläimet hallussaan koko ajan. Ohjaaja kehuu muutenkin eläinkasvattajan ammattitaitoa.

Raimo O. Niemen mukaan on sattumaa, että hänen susiaiheinen elokuvansa tulee ensi-iltaan nyt, kun yhteiskunnassa on käynnissä keskustelu Suomen susikannoista ja niiden vaarallisuudesta. Elokuva on kuitenkin viihteellinen väline, ja susi taas valikoitunut aiheeksi siitä syystä, että kun tekijät halusivat ilveksen jälkeen jonkin muun eläimen, susi tuntui luonnolliselta valinnalta. Ohjaaja kertoo, että varsinkin Itä-Suomen alueella lehdistötilaisuuksissa häneltä on paljon kyselty kantaa susikysymykseen. Niemeltä löytyy sympatiaa kummallekin osapuolelle.

En ole mikään henkeen ja vereen luonnonsuojelija, mutta ymmärrän, että susi kuuluu Suomen luontoon. Ymmärrän toisaalta hemmetin hyvin myös, että itäsuomalaiset vanhemmat ovat peloissaan, kun he joutuvat laittamaan lapsensa kouluun, vaikka alueella on susia. Vaikka susi ei ole kahteensataan vuoteen aiheuttanut mitään vaaraa ihmisille, ja silloin 1800-luvullakin se oli epämääräistä oliko kyseessä susi vai koira. Mutta ei pelkoa pysty hallitsemaan. Kaikessa pitää vain käyttää järkeä.

Tulevaisuuttaan Raimo O. Niemi valottaa sen verran, että tekeillä on fantasiagenreen sijoittuva elokuva, mutta toteaa projektin olevan vielä suhteellisen auki.

Veli-Pekka Hänninen kirjoittaa meidän ideoimaa käsikirjoitusta nimeltä Lumottu sulka. Siitä on nyt kakkosversio tehty ja nyt rupeamme tekemään tuotantopakettia siitä. Eli kyseessä on suomalainen fantasiaelokuva, joka tapahtuu ihmeelliseen, lainausmerkeissä "Sormusten herra" -aikaan. Mikä tietysti merkitsee, että se on myös kallis tuotettava, joten katsotaan nyt, että miten tämä projekti etenee.

Lue myös