Kun Neuvostoliitto kylmeni ja kylmästä sodasta tuli koulun historian oppikirjojen sisältöä, niin mitä tekivät Hollywoodin elokuvanikkarit? Nokkelina poikina he keksivät pian uusia uhkakuvia ja pahiksia valloittamaan kankaat ja kuvaruudut. Spielbergin isännöimän DreamWorksin nyrkkipaja on oikein ottanut tehtäväkseen näiden uusien uhkakuvien maalailun. Valkokankaallahan on nyt saatu pelätä komeetan iskua DreamWorksin ja Mimi Lederin yhteistyön hedelmän, Deep Impactin, myötä. Tämä saumaton yhteistyö on toiminut jo aiemminkin synnyttäen katkeroituneiden neuvostopahalaisten aiheuttamasta ydinuhkasta ja amerikkalaisista kirkasotsaisista sankareista kertovan toimintapätkän The Peacemaker / Rauhantekijä.

Venäjällä rahanhimon sokaisema luihu kenraali kaappaa läjän ydinpommeja ja posauttaa siinä ohessa yhden. Yhdysvalloissa tiedustelu havainnoi tapahtuman ja maailmanpoliisi alkaa selvittämään asiaa (venäläisethän eivät kykene mihinkään). Nais-toimistohtori ja erikoisjoukkojen kovapintainen upseeri alkavat yhteistyönä ydinpommijahdin. Ja loppuräpellyksessä katkeroitunut sarajevolainen roudaa yhden ydinlatauksista aina New Yorkiin asti...

Epärehellistä viihdettä

Rauhantekijä koostuu kolmesta jotakuinkin toisiinsa sopimattomasta episodista. Ensiksi kaapataan dynaamisen toiminnan voimalla ydinpommeja, minkä jälkeen saumattomasti siirrytään bondmaiseen agenttileikkiin ja lopuksi parannetaan hurskastelevasti maailmaa ottamalla poliittista ja ihmisoikeudellista kantaa. Toimintaa piisaa kuin parhaimmassa Bond-elokuvassa, mutta onko epäloogisessa ja haudanvakavassa toiminnassa mitään järkeä? Ei ole.

Elokuvan ohjaaja on valkokankaan saralla debytoiva naisohjaaja Mimi Leder, joka on kunnioitu Emmyillä tv:n huippusuositusta Teho-osasto -sarjasta. Sittemminhän Lederin käsistä on lähtenyt vertaansa vailla oleva Deep Impact. Leder hallitsee toiminnalliset kohtaukset ja näistä toimintakohtauksista juontuvatkin tämän elokuvanautinnon lähes ainoat helmet. Myös tekniseltä suoritukseltaan Rauhantekijä on moitteeton, mutta kokonaisuutena elokuva jää enemmän kuin puolivillaiseksi amerikkalaisen egon pullisteluksi. Leder yrittää elokuvan lehtiartikkeliin pohjautuvaan tarinaan ympätä väkisin vakavamielistä paatoksen sanomaa lennättäen kuitenkin tällä ritirallallaan elokuvan vain härän pyllylleen.

Katsottavimmillaan hollywoodilainen viihdehumpuuki on rehellistä viihdyttämistä, joka ei edes yritä muuta kuin pullistella ja kerätä taloudellista voittoa, mutta tällaiset Rauhantekijän kaltaiset teokset, joihin on väkisin tuputettu tarinan kustannuksella jotakin näennäisvakavuutta oikean elämän kipeistä aiheista, saavat katsojansa lähinnä hikoilemaan tuskasta. Leder yrittää vielä löytää elokuvan tarinaan syvällisempää ja koskettavampaa näkökulmaa taiteellisista pianoilu-kohtauksista, jotka jäivät vaille mitään tarkoitusta.

Upseeri ja nukkekasvo

Rauhantekijän pääosakaksikko George Clooney ja Nicole Kidman ovat ammattilaisia. Teho-osasto sarjasta maineeseen ponnahtanut George Clooney osoittautui tässäkin elokuvassa osaavaksi mieheksi pelastaen elokuvan seurantaa pahimmissa poljentokohdissa. Hän teki roolissaan sen minkä voi. Clooneyn roolihahmo erikoisjoukkojen upseeri Thomas Devoena oli vain kokonaisuutena niin irvokkaan epärealistinen. Tunnetustihan Clooney hallitsee pilke silmäkulmassa kohtaukset, mutta kun toisaalla miehen silmissä palaa tyhjän pelottava kylmyys vastapelureita teloitettaessa, niin katsojan mieliin hiipi väkisinkin epäusko moisen luonnonoikun olemassaoloon: yhtenä hetkenä tämä kouliintunut sotilas flirttailee ja murjailee vitsejä ja toisena hetkenä mies on brutaalin väkivaltainen ja kylmäpintainen teloittaja ja toimija. Hieno on harmonia.

Nicole Kidman tohtori Julia Kellynä jäi Clooneyn varjossa pelkäksi kauniiksi seinäkoristeeksi. Se, että toimistotohtori lähtee erikoisjoukkojen upseerin kanssa tappojahtiin, oli vieläpä Clooneyn roolihahmoa epärealistisempi ilmentymä. Kidmanin roolihahmon, tohtori Kellyn mukanaolo juontunee ainaisesta tasa-arvokakofoniasta, pitihän elokuvan pomo leipoa naisesta. Kun Kidmanin rooli jäi vain nukkekasvoiseksi taustaornamentiksi, jota Clooneyn tulkitsema upseeriveikko ei edes irstaasti Bond-tyyliin hyväksikäyttänyt, niin moisen hahmon mukanaolon perusteet levisivät kuin sen kuuluisan Jokisen eväät.

Paha on yhä edelleen entisen Neuvostoliiton alueella ja Yhdysvallat on yhä maailman poliisi, mikäli on uskomista UnelmaTehtaan paatokseen. Suurella rahalla johdettu spektaakkelitoiminta alkaa hiljalleen kyllästyttää, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Hetkellisiä toiminnan valon pilkahduksia lukuunottamatta Rauhantekijä jää varsin tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi elokuvaksi.

* *
Arvostelukäytännöt