Vähemmän vakavaa seikkailua

Heti alkuun on todettava, että useimpia vanhoja scifi-elokuvia tai fantasiaseikkailuja on paha arvioida niillä kriteerein, joilla ruoditaan järjestystä nykyelokuviin. Tehosteet, arvomaailma kuin maailmankuvakin ovat muuttuneet niin paljon pelkästään parissa viime vuosikymmenessä, että jo 1970-luvun tekeleet vaikuttavat auttamattoman pöljiltä ja kulahtaneilta - sekä samalla sympaattisilta. Ei näitä vakavissaan voi katsoa, ja monelle pelkästään nykyelokuvaan tottuneelle nämä menneiden vuosikymmenten kummajaiset saattavat olla enemmänkin tylsiä kuin hauskoja. Mutta, hupinsa kullakin.

Tarzanien kirjoittajana kunnostautunut Edgar Rice Burroughs kynäili apinain kuninkaan seikkailujen lisäksi monenlaista muutakin, esimerkiksi tarinat The Land that Time Forgot ja jatkona sille The People that Time Forgot. Kummastakin tehtiin elokuvat: Maa jonka aika unohti (1975) ja hieman epäjohdonmukaisemman suominimen saanut Pako paholaisen maasta (1977), joka on nyt nähnyt päivänvalon myös dvd-julkaisuna. Tarinan ensimmäisen osan joskus juniorina nähneelle jatko-osa oli luonnollisesti kutkuttavaa katseltavaa.

Retkikunta on palannut arktiselle alueelle etsimään kadonnutta Bowen Tyleria (Doug McClure). Majuri McBriden (Patrick Wayne) johdolla kourallinen rohkeita lähtee arktisen saaren rantamilta vanhanmallisella vesitasolla etsimään merkkejä kadonneesta Tylerista. Lentolisko aiheuttaa pakkolaskun dinosaurusten maahan, ja kas kummaa, metsässä retkikuntaa vastaan juoksee sorja villinainen Ajor (Dana Gillespie), joka puhuu englantia.

Pako paholaisen maastaNäiden elokuvien menneisyyskuva on vähintäänkin hilpeä. Esihistoriallisen ajan ihmiset ja jurakauden dinosaurukset vilistävät kadonneessa maailmassa rintarinnan, vaikka ihmisten ja dinosaurusten ajallinen etäisyys on sellaiset satamiljoonaa vuotta. Myös ihmisryhmien väliset erot ovat varsin mielikuvituksellisia, sillä toisaalla kulttuuri on kivikautista ja toisaalla kuin suoraan soturiajan Japanista. Ei tunnu missään. Ja mukavinta on tietysti seurata kivikauden naista, Ajoria, esittävää uhkeapovista Dana Gillespieta - tunnetaan nykyään paremmin osaavana laulajana - vähäisessä asussaan ja täydessä meikkitällingissä. Voi pojat, siinä sitä on seksikkyyttä liskojen maassa.

Tehostepuoli on Pako paholaisen maasta -elokuvassa tekoajankohtansa huomioiden mallikasta ja varsin huolellista, tosin vertailua ei ehkä pidä tehdä sentään samana vuonna valmistuneeseen Tähtien sotaan. Paljon ovat tekijät nähneet vaivaa ja tätä seikkailua katsoo hienovaraisen huvittuneella kunnioituksella.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2 / 2 henkilöä