Musa the Warrior kotikatsomo

Etelä-Korean elokuvateollisuus on viime vuosina lähtenyt ennennäkemättömään kukoistukseen. Monet korealaiset elokuvat ovat olleet taloudellisia menestyksiä ympäri Aasiaa ja korealaistähdistä on tullut julkkiksia koko maanosassa. Yksi tämän uuden buumin taustatekijöistä on ollut Aasian talouskriisin (1997–98) jälkeinen elokuvatuotannon rahoituksen uudenlainen järjestely. Ennen talouskriisiä Koreassa tuotettiin pienellä riskillä runsaasti pienen budjetin elokuvia. Laatu oli sitä sun tätä. Amerikkalaiselokuvilla oli vahva jalansija teatterilevityksessä, kun taas korealaiselokuvien rahoitus oli lähinnä isojen mm. tyhjiä videonauhoja tuottavien yritysten sivutoimintaa. Talouskriisin aikana kyseisiä. yrityksiä virtaviivaistettiin ja tappiolliset firmat luopuivat elokuvien rahoittamisesta. Talousmullistuksen raunioista nousi uusi, tuotannoltaan enemmän Hollywoodin koneistoa muistuttava järjestelmä. Myös kotimaisten elokuvien levitys muuttui. Koreassa alettiin ottaa kovempia taloudellisia riskejä, mutta myös odottaa suurempia voittoja rahojen vastineeksi. Elokuvanteko muuttui kunnianhimoisemmaksi.

1300-luvun Koryo-dynastian diplomaattiseurueen verisestä kotimatkasta kertova Musa the Warrior on tämän nousukauden tuote. Se on budjetiltaan kallein Koreassa koskaan tehty elokuva. Uutta siinä on myös korealaisten elokuvantekijöiden tiivis yhteistyö kiinalaisten osaajien kanssa. Elokuva on kuvattu Kiinan karuimmilla seuduilla ja sen lavastuksesta ja puvustuksesta vastaavat kiinalaiset ammattilaiset. Dvd-paketin lisämateriaali sisältää mielenkiintoista tietoa esimerkiksi juuri pukujen valmistamisesta.

Musaa on luonnehdittu lännenelokuvan aasialaisversioksi. Sen ohjaaja Kim Sung-soo mainitseekin inspiraatiokseen sekä Peckinpah’n että Kurosawan elokuvat. Länkkärien vaikutus näkyy paitsi musiikkivalinnoissa, myös tietyissä asetelmissa. Nyt vain intiaanien tilalla on väistyneen Yuan-dynastian sotureita ja mongolijoukkoja. Taistelukohtauksissa ja sankarien kuvauksessa on niinikään vaikutteita lännenelokuvista.

Elokuvan historiallinen konteksti on tilanne, jossa Ming-dynastia on vastikään ottanut vallan Kiinan eteläosissa. Kiinaa sata vuotta hallinnut Yuan-dynastia on joutunut väistymään Ming-dynastian alta Kiinan muurin pohjoispuolelle. Nykyisen Korean kaukaisen edeltäjän, Koryo-dynastian, ja Ming-dynastian välit ovat myös tulehtuneet eivätkä lukuisat diplomaattiset yritykset näytä johtavan toivottuun lopputulokseen. Musa kertoo Koryon diplomaattiseurueesta, joka on jäänyt Ming-dynastian vangiksi, mutta pääseekin yllättäen vapaaksi. Alkaa epätoivoinen kotimatka halki karun autiomaan. Keitaalla yhdeksän soturia törmäävät Yuan-ratsuväkeen, joka pitää vankinaan Ming-prinsessaa. Miehet pelastavat prinsessan vihollisten käsistä ja jatkavat matkaa hänen kanssaan.

Seurueen miehet erottuvat selkeästi omiksi senaikaista korealaista yhteiskuntaa edustaviksi tyypeikseen. Nimenomaan keskinäisen hierarkian rapautuminen aiheuttaa kahinaa. Erityisesti entisen orjan (Jung Woo-sung) ja nuoren sotapäällikön (Joo Jin-mo) välit kiristyvät prinsessan tähden. Toisaalta kokenut jousiampuja (Ahn Sung-ki) osoittautuu vaikealla hetkellä luotettavammaksi joukon johtajaksi kuin vielä kokematon nuori sotapäällikkö. Erityisesti vanha jousiampuja ja entinen orja ovat erittäin sympaattisia hahmoja. Huumoria syntyy hovielämään tottuneen prinsessan totuttelusta vaikeisiin olosuhteisiin. Prinsessana nähdään Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme -elokuvasta tuttu nuori kiinalaisnäyttelijätär Zhang Ziyi.

Elokuva on hyvin väkivaltainen ja sitä mainostetaankin "realistisen" väkivaltansa perusteella. Veri tosiaan suihkuaa ja ruumiinosat lentelevät kuten voi senaikaisilla aseilla olettaa, mutta realismi ei toteudu ainakaan joukkion alivoimatilanteissa saavuttamien voittojen suhteen. Varsinkin entisen orjan keihäänkäyttö on hämmentävän tehokasta.

Musa paranee selvästi loppua kohti, kun henkilöhahmot ovat ehtineet hiukan syvetä. Alussa katsoja voi olla toiminnan keskellä hiukan hukassa, mutta lopun dramaattinen taistelukohtaus meren rannalla sijaitsevassa linnakkeessa on kieltämättä komea, surullinen ja koskettava. Siinä on nimenomaan hyvien lännentaistelujen tunnelmaa, mutta yllättäen loppu tuo mieleen myös Sormusten herran. Kovin syvällinen Musa ei ole, mutta samurai- tai lännenelokuvista kiinnostuneelle se voi tarjota mielenkiintoisia hetkiä.

Kolmen levyn dvd-paketti sisältää kaksi eripituista versiota elokuvasta ja melko runsaasti ylimääräistä materiaalia. Näyttelijöiden haastattelut ovat monipuolisempia ja kiinnostavampia kuin Hollywood-elokuvissa keskimäärin, vaikka niissäkin on pientä kaavamaisuutta. Jokainen näyttelijä kiittää katsojaa elokuvan katsomisesta! On vielä mainittava, että kun monissa Suomeen tuotavissa ei-englanninkielisissä elokuvissa on vain pohjoismaiset tekstitykset, Musa the Warrior on mukava poikkeus. Sen voi katsoa vaikka ummikkoamerikkalaisen kaverinsa kanssa, koska siinä on kerrankin myös englanninkieliset tekstit!