Kovaa peliä Floridassa

Älkää antako tämän elokuvan typerän suomenkielisen nimen hämätä itseänne! Mitäänsanomattoman sekavasta traileristaan huolimatta John McNaughtonin ohjaama teos on lähes täysosuma, kutkuttavan jännittävä trilleri, joka säilyttää linjakkuutensa loppuun asti.

Wild Things / Villit kuviot - (c) 1998 Columbia TriStar Pictures © 1998 Columbia TriStar Pictures

"Villit kuviot" sijoittuu Floridan Blue Bayhin, jossa haisee raha ja valta. Kelly Van Ryan (Denise Richards) on nuori, viettelevä kaunotar, joka on ihastunut koulunsa naissankarina tunnettuun opinto-ohjaajaan Sam Lombardoon (Matt Dillon). Hän yrittää vietellä Samia vienolla hymyllään ja erittäin märällä t-paidalla. Seuraavaksi Kelly kertoo rikkaalle äidilleen (Theresa Russell), että Sam on raiskannut hänet. Rikosetsivä Ray Duquette (Kevin Bacon) yrittää selvittää, mitä Samin ja Kellyn välillä todella tapahtui.

Myös toinen raiskaustapaus tulee esille, kun valkoiseen roskasakkiin kuuluva Suzie Toller (Neve Campbell) syyttää Samia raiskauksesta. Oikeusistunto Samia vastaan saa yllättävän päätöksen, jonka jälkeen todellinen juonittelu vasta alkaa...

Unohdetun ohjaajan näyttävä paluu

John McNaughton nousi kulttiohjaajaksi minimibudjetilla toteutetulla elokuvalla Henry - Sarjamurhaajan muotokuva (Henry: Portrait of a Serial Killer, 1989). Elokuvakerronnan pelisäännöistä piittaamaton, hyvän ja pahan tuolla puolella liikkuva teos hämmästyttää yhä suoruudellaan. Henryssä vallinnut epätodellinen, totaalisen vieraantunut tunnelma ei johtunut pelkästään vaatimattomista tuotanto-olosuhteista. Villit kuviot osoittaa, että viileän objektiivinen tyyli on ohjaajan tarkoituksella valitsema tehokeino.

McNaughtonin elokuva alkaa kuin mikä tahansa keskinkertainen jännäri. Raiskauksesta syytetyn opettajan tulikoe oman syyttömyytensä osoittamiseksi vaikuttaa mielenkiinnottomalta aiheelta, varsinkin kun oikeussalidraaman vakiokliseet näyttävät pilkottavan joi nurkan takana. Esteettisestikin ensimmäiset minuutit näyttävät Sprite-mainokselta. Mutta kaikki ei olekaan sitä miltä se alussa näyttää.... Stephen Petersin käsikirjoitus hylkää rakentamiensa henkilöhahmojen profiilit ja kääntää kaiken päälaelleen.

Yllättävien käänteiden vuoristorata

Tasapaksun alun jälkeen juoni ja henkilöasetelmat kiepsahtavat yhdellä keikauksella ympäri. Tätä kontrastia vasten elokuvan alkupuoli muuttuu suoranaiseksi hämäykseksi. Yllätykset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuva romuttaa moneen kertaan jo selviltä näyttäneet kuviot. Raiskausdraama vaihtuukin tiukaksi rikoselokuvaksi, jossa kaikki pettävät toisiaan.

Matt Dillon on hortoillut kaikenlaisissa roskaelokuvissa, mutta nyt hän on mies paikallaan esittäessään salaisuuksia kätkevää opettajaa. Hänen lakimiestään esittää taas kerran mainiota jälkeä tekevä Bill Murray, joka tuo elokuvan alkupuoliskolle härnäävän koomista viritystä. Sandran äitiä esittävässä Theresa Russellissa on vieläkin enemmän vetovoimaa kuin monessa Hollywoodin silikonhirmussa yhteensä, ja onkin sääli, ettei hän ole koskaan lyönyt itseään kunnolla läpi.

Kamera nauttii estoitta mainiosti teiniprinsessan rooliin sopivan Denise Richardsin muodoista. Mitä tulee seksuaaliseen latinkiin, ei elokuvan ruuti ole todellakaan kosteaa. Eroottinen viritys yhdistettynä päähenkilöiden kyyniseen itsekkyyteen palauttaa mieleen film noirin klassikot, joiden takakireässä väreilyssä on yhtymäkohtia Villien kuvioiden maailmaan.

Katsojaa voi huijata

Etäisen coolisti päähenkilöiden edesottamuksia tarkkaileva Villit kuviot muistuttaa kyynisyydessään William Friedkinin merkkiteoksia. Kuvat Floridan rämeikköjen alligaattoreista eivät olekaan vain rekvisiittaa, niin kuin alun perusteella saattaisi luulla. Lopulta ne symboloivat osuvasti elokuvan saaliinhimoisia henkilöhahmoja. Enkelien takaa voi kuoriutua peto, mutta yhdestäkään pedosta ei tule enkeliä. Vaan kuka lopulta vetää pisimmän korren välistävetäjien kisassa?

Villit kuviot kumoaa onnistuneesti erään vanhan, kriitikkojen useasti hokeman fraasin. Jo Brian Singerin Epäillyt (Usual Suspects, 1995) osoitti vääräksi Hitchcockin väitteen siitä, ettei katsojaa saa huijata. Kyllä saa, jos sen tekee tarpeeksi fiksusti. Ja sen tämä elokuva toden totta tekee.

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo:2,7 /3 henkilöä