Savusaunasisaruus valkokangas

Sauna on tila, joka mahdollistaa muiden ihmisten kohtaamisen tasavertaisina. Sinne mennessä pestään kasvot sekä riisutaan vaatteet ja korut, jotka kertovat yhteiskummallisesta asemasta. Lauteilla käydyissä keskusteluissa häviävät myös yhteiskunnalliset naamiot ja päästään alastomien totuuksien äärelle.

Miesten vuoro (2010) ihastutti suomalaista yleisöä pohtien sitä, miten saunat avartavat suomalaisten miesten tunne-elämää ja tarjoavat tilan käydä vaikeitakin keskusteluita. Anna Hintsin virolaisdokumentti Savusaunasisaruus keskittyy naisten välisiin kohtaamisiin vähemmän episodimaisilla keskusteluilla. Hintsin tarinoiden välille kudotaan tiukempi verkko kuin Miesten vuorossa, vaikka molemmat edustavatkin saman tyyppistä keskustelutilan kuvausta.

Hintsin dokumentissa ei kierretä erilaisissa saunoissa Miesten vuoron tapaan, vaan kokoonnutaan saman savusaunan lauteille vuodenaikojen vaihtuessa sen ympärillä. Tarinat on jäsennelty teemojen kautta kattamaan laajempia ajatuksia naiseudesta, äitiydestä ja tyttärenä olemisesta. Naisten ruumiillisuus nousee keskeiseen asemaan tarinoissa rakkaudesta, väkivallasta ja oman itsensä hyväksymisestä. Ilot ja surut kootaan tarinoissa yhteiseksi kuvaksi sisaruudesta.

Savusaunasisaruuden tarinoiden henkilökohtaisuuden takia suuri osa niiden kertojista ei esiinny elokuvassa kasvoillaan, mikä tuo omat rajoitteensa dokumentin kuvalliseen maailmaan. Tarkoin rajauksin, varjoihin tukeutuen ja luonnonkuvitusta käyttämällä dokumentti säilyttää visuaalisen ulottuvuutensa, mutta kuvamateriaali jää hieman yksioikoiseksi kertojaäänten alle. Dokumentissa on onnistuttu kuvaamaan alastomia naistenkehoja niitä objektisoimatta ja Ants Tammikin kuvaus keskittyykin kertojia enemmän valon erilaiseen elämään savun läpi siivilöitynä.

Anna Hintsin dokumentti lähestyy saunakulttuuria hieman erilaisesta näkökulmasta kuin Suomessa on totuttu. Virolainen savusaunakulttuuri on listattu Unescon aineettomien kulttuuriperintöjenluettelossa suomalaisen savusaunakulttuurin rinnalla. Rituaaleista, lauluista ja loitsuista löytyy paljon tuttua, vaikka niissä on oma kansallinen ulottuvuutensa. Dokumentti on osa muistitiedon säilyttämisprosessia ja kansallisten perinteiden tallentaminen on tärkeä osa dokumenttia. Pesurituaalit ja vilvoittelu tuovat myös paikoin hyvin synkille tarinoille hengähdysaikaa.

Savusaunasisaruus on taitavasti rakennettu dokumentti. Vastakkainasettelu yksityisen ja universaalin sisaruustarinan välillä vaatii tasapainottelua, mutta Hints pystyy pitämään langat käsissään niin, että teemojen narratiivin yhtenäisyys ei tee naisista ja naiseudesta tasapäistä kokonaisuutta. Se sallii yksilöiden erot ja tilan kuuntelemiselle ja kuulluksi tulemiselle.