Pyöräily draaman ja romantiikan näyttämönä

Cyclomania on Simo Halisen esikoispitkäelokuva. Miehellä on takana muutamia tunnin mittaisia tv-elokuvia, joten uusi ja vaativampi työsarka on ollut edessä. Lähes kaikilta osa-alueiltaan, käsikirjoitusta myöden, pitkäelokuva vaatii huomattavasti enemmän työtä, kuten Halinen esimerkillään sattuvasti tiivistää.

- "Tätä tehdessä on huomannut, että pitkä elokuva on niin kuin maraton verrattuna 1500 metrin juoksuun."

Vaikka pyöräily ei mikään tuiki tavallinen elokuvan aihe olekaan, niin kyllä sitä elokuvissa on nähty, ainakin Halisen mukaan. Hän ei myöskään puhu omasta elokuvastaan pyöräilyelokuvana, vaan pitää pyöräilyä lähinnä elokuvansa näyttämönä. Cyclomanian aiheena on ystävyys.

- "Aiheeltaanhan tämä kertoo ystävyydestä ja lojaliteetista, kunnianhimosta ja rakkaudesta. Eli perustaltaan polttopiste on ihmisten välisissä suhteissa."

Pyöräilyn Halinen valitsi elokuvansa näyttämöksi, koska se on niin kineettistä. Jo alusta asti tarinan päähenkilöt oli istutettu pyörien satuloihin ja heidän välillään olevaan kilpailuasetelmaan pyöräily urheilumuotona sopi hyvin. Varsinaiseksi urheiluelokuvaksi Halinen ei kuitenkaan elokuvaansa miellä.

Nuorisoelokuva, kuitenkin

Yhtä lailla Halinen myös empii kutsumasta Cyclomaniaa nuorisoelokuvaksi, koska se käsitteenä viestittää yleisölle, että elokuva olisi vain nuorille suunnattu. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaikka tarinan keskiössä nuoria onkin. Elokuva kertoo nuoruudesta ja nuoruuden unelmista, mutta ei välttämättä vain suoraan nuorille. Halinen on itsekin huomannut, että nuorista kertovia varsinaisia draamallisia elokuvia ei paljon ole tehty ja ne joita on tehty, eivät liiemmälti ole menneet sen häiläyksen (kiroilu, päihteiden käyttö, mekastus yms.) pinnan alle. Omalle elokuvalleen Halinen tohtii mainita jopa joitakin esikuvia.

- "Muistan, että nuorena minuun teki suuren vaikutuksen Coppolan Taistelukala, jonka kävin monta kertaa katsomassa, ja se oli sellainen elokuva, joka kävi jossain vaiheessa mielessä, tosin aika suurena esikuvana. Ja sitten myös sellainen 80-luvun amerikkalaiselokuva kuin Peter Yatesin Fillarijengi, joka on hurjan hieno ja on osittain myös pyöräilyaiheinen. Nuo olivat ensimmäiset, jotka tulivat mieleen, kun huomasin kertovani nuorista."

Cyclomanian päähenkilöt pyrkivät määrittelemään nuoruuden unelmiaan ja kohtaamaan niihin liittyviä valintoja. Halinen uskoo elokuvansa antavan jotain niin itse nuorille kuin niille, jotka pystyvät katsomaan ja tarkastelemaan nuoruuttaan myös jälkikäteen. Positiivista tässä yhtälössä on myös se, että Cyclomania on varsin tervehenkinen elokuva, jossa on kuitenkin vauhtia. Halinen ei itse usko ulkoisiin tehokeinoihin, kuten väkivaltaan ja seksiin. Varsinaisesti hän ei niitä vastusta, vaan niiden tulee olla selkeästi sidottuja ja merkityksellisiä tarinan kannalta.

- "Voin katsoa elokuvia, joissa on väkivaltaa tai seksiä, mutta mielestäni niiden pitää silloin olla temaattisesti jotenkin elimellinen osa sitä elokuvaa. Ellei ne liity suoraan tematiikkaan, en viitsi niitä itse käyttää, koska silloin ne olisivat vain tehokeinoja. Voi ajatella, että tämä elokuvani on tervehenkinen, koska tässä nimenomaan ei ole sen kaltaista rankkuutta tai ääri-ilmiöitä, mitä taas enemmän näissä häiläysjutuissa on."

Tervehenkinen teos

Oman elokuvansa tervehenkisyydestä Halinen ei kuitenkaan ole täysin varma, sillä hänen päähenkilönsä on itsensä pahin vihollinen selvitellessään sisäistä konfliktiaan. Vaikka Lauri Nurksen esittämä K ei täysin tervehenkinen olekaan, niin elokuvan sanoma kuitenkin alleviivaa tervehenkisyyden pointin varsin mallikkaasti, kyseessä kun ovat tavalliset nuoret.

- "Päähenkilöiden pyrkimykset erottua joukosta tai löytää paikkansa elämässä ei perustu sille, että he koettaisivat tavoitella erikoisuutta."

Cyclomanian päärooleissa nähdään nuoria ja tuntemattomiakin kasvoja. Halisen mukaan heidän kanssaan oli ilo työskennellä, eikä häntä haitannut se, että he eivät olleet varsinaisia ammattinäyttelijöitä ja tunnettuja tähtiä. Nuorten rooleihin kun on jo uskottavuudenkin kannalta valittava nuoria näyttelijöitä.

- "En kokenut tilannetta mitenkään vaikeaksi, koska kun koekuvasin pyrin nimenomaan ottamaan huomioon sellaiset seikat, että mikä on tämän ihmisen kyky tehdä töitä kameran kanssa, mikä on tietysti hirveän oleellista. Kameran kanssa työtä tehdessä vaaditaan tietyn tyyppistä energiaa, joka voi olla hyvin erilaista kuin lavaenergia, ei aina automaattisesti, mutta monasti. Huomiota kiinnitettiin harjoituksissa nimenomaan ilmaisullisiin asioihin."

Teknisesti vaativa

Pyöräily tarinan näyttämönä vaati aikalailla erityishuomiota itse tuotannossa, sillä jo pyöräilykohtausten kuvaaminen oli haasteellista ja myös vaarallista. Pyöräilykohtauksissa kuvaukset tehtiin liikkuvasta autosta ja siinä on aina olemassa riskinsä. Halinen tutkaili kuvaajansa kanssa ennakkoon elokuvia, joissa oli pyöräilykohtauksia, mutta vastaavaa kuin Cyclomania ei oltu aiemmin tehty.

- "Huomattiin vaan, että sillä kalustolla, joka Suomessa on käytössä, ja tällaisella budjetilla, jouduttiin aikamoista teknistä akrobatiaa harrastamaan jatkuvasti. Ja välillä tuli takapakkia, kun huomattiin, että jotkut jutut, joita oli suunniteltu, eivät toimineet, mutta meillä oli aina kuitenkin pussillinen konsteja, joista me muovattiin itsellemme tarpeelliset välineet. Tässä oli hirveän hyvä tekninen ryhmä mukana."

Cyclomaniassa ei ole tarjolla mitään suurta historiallista aihetta tai kansallisia julkkiksia tai muuta ihmeellistä, millä elokuvaa voisi markkinoida suurelle yleisölle. Halinen tunnustaakin jännittävänsä, miten yleisö löytää elokuvan, joka on vain elokuva oman tarinansa ehdoilla. Ohjaajalla on toki usko siihen, että elokuva löytää yleisönsä omana juttunaan.

- "Tämä on selkeä, kaunis, pienimuotoinen, kesään sijoittuva tarina kolmesta nuoresta ja sellaisena toivon, että se seisoo omilla jaloillaan ja pärjää siten."