Vaietut tapahtumat päivänvaloon

Perjantaina 25. tammikuuta 1918 Mannerheim käskytti suojeluskuntajoukot aloittamaan ylläköllä venäläisvaruskuntien aseistariisunnan Vaasassa, Lapualla, Ylistarossa, Seinäjoella ja Ilmajoella. Tammisunnuntaina 28. tammikuuta suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat Ylistarossa 400 venäläissotilasta aseista. Kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat riisuttiin aseista neljässä päivässä.

Se oli Suomen historian tärkeä käännekohta.

Ilkka Vanteen ohjaama dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918 tuo esiin tapahtumat, joista on pitkään vaiettu. Dokumentin on käsikirjoittanut Antti Tuuri ja tuottanut Marko Röhr. Ilkka Vanteelle aihe alkoi avautua vasta dokumentin tekemisen myötä.

En tiennyt Tammisunnuntaista kovin paljon, joten ryhdyin tutustumaan vuoden 1918 alun tapahtumiin perusteellisesti ryhtyessäni tekemään dokumenttia.

Idea Ylistarossa

Tammisunnuntai 1918 -elokuvan idea syntyi Ylistarossa vuonna 2015. Sen rahoitusta oli pari vuotta kehitellyt Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ylistarolaisen Pekka Kärnän vetämänä, tuotantoyhtiöksi oli tullut MRP Matila Röhr Productions Oy.

Joulukuussa 2017 tuottaja Marko Röhr MRP:stä soitti Ilkka Vanteelle ja kysyi, olisiko Vanne kiinnostunut ohjaamaan elokuvan.

Olen tehnyt MRP:n kanssa kolme leffaa ja yhden Antti Tuurin kanssa, joten en pohtinut myöntävän vastauksen antamista kauan, Vanne kertoo.

Vanne oli tutustunut sisällissodan vaiheisiin myös kirjallisuuden kautta. Hän on lisäksi ollut tuotantokoordinaattorina Rauni Mollbergin keskenjääneessä Jääkärin morsian -elokuvassa, joka sivusi aihetta (Mollberg kehitteli Jääkärin morsian -elokuvaa vuonna 2005, työnimi oli Jääkärin morsiamet).

Tammisunnuntain rahoituspäätös syntyi vasta tammikuun lopulla 2017, ja Ylistaron kuvausten piti olla helmi-maaliskuun vaihteessa, jotta saisimme ne tehtyä talviolosuhteissa, joten valmisteluaikaa ei jäänyt paljon.

Junan kaato monesta palasta

Viikon kuvausprosessi autenttisilla tapahtumapaikoilla oli Vanteen mukaan erittäin hektinen.

Parhaimmillaan meillä oli parisataa avustajaa ja vajaa kymmenen hevosta. Onneksi sain kokeneen ja ammattitaitoisen kuvausryhmän.

Ylistarolaiset antoivat suurta apua Pekka Kärnän johdolla, ja hankalilta vaikuttavat ongelmat ratkesivat vaivattomasti. Sääkin suosi, sillä kuvausviikko oli koko talven ainoa luminen Etelä-Pohjanmaalla, muuten keli oli kuin marraskuussa sekä ennen että jälkeen kuvausten.

Melkoinen kokemus oli kuvata Ylistaron kirkossa, joka on maamme kolmanneksi suurin – sinne mahtuu 2500 ihmistä. Junan kaato oli tarkoitus kuvata myös Ylistarossa, mutta samaan aikaan pidetyt hiihdon MM-kisat nielivät Haapamäen höyryveturipuiston kaluston, joten jouduimme koostamaan kohtauksen monesta palasta ja osittain digitaalisesti. Kuvasimme myös studiossa.

Myös arkistomateriaalilla on elokuvassa hyvin tärkeä osuus. Elokuvan muodon ja ilmeen muokkautumisessa oli ratkaisevaa yhteistyöni kuvaaja Teemu Liakan ja leikkaaja Altti Sjögrenin kanssa.

Tapahtumat kuin ne tapahtuivat

Elokuva muun muassa taustoittaa Tammisunnuntaihin johtaneita syitä ja ristiriitoja.

Tarkoitus on kertoa tapahtumista sellaisinaan, niin kuin ne tapahtuivat, mahdollisimman objektiivisesti. Näistä Etelä-Pohjanmaan tapahtumista tammikuun lopulla 1918 on yleisesti tiedetty varsin vähän, vaikka paikallisesti niiden muistoa on ylläpidetty.

Toiminnan päämääränä oli riisua maakunnassa olevat venäläiset varuskunnat aseista, siksi tästä näkökulmasta nimi vapaussota sodan alkuhetkistä on perusteltua. Sota kehittyi hyvin nopeasti kansalaissodaksi, sisällissodaksi, johon sekaantui venäläisiä ja saksalaisia joukkoja.

Vuosi 1918 jakoi suomalaiset kahteen leiriin ja sodan raskaat jälkiselvittelyt viilsivät kansaamme syvät haavat, jotka ovat onneksi paljolti parantuneet, mutta eivät kuitenkaan vielä kokonaan hävinneet.

Siksi on tärkeää yhä edelleen käsitellä näitä sadan vuoden takaisia tapahtumia monelta kannalta, jotta voimme olla sinut menneisyytemme kanssa ja kohdata uusia haasteita.