Alkuperäiskansojen asialla

Tampereen elokuvajuhlat tulevat taas pohjoisen pallonpuoliskon kevään tulon varmuudella ja niitä vietetään 47. kerran 8.–12. maaliskuuta. Mukana kolmessa kilpailusarjassa on 28 kotimaista lyhyttä ja 8 pitkää elokuvaa sekä 63 kansanvälisessä sarjassa kilpailevaa elokuvaa. Vaikka Tampereen filmijuhlat on kilpailufestivaali, jossa jokaisessa sarjassa on tarjolla useitakin palkintoja, on tarjolla myös runsas ja yleensä erinomaiseksi osoittautunut erikoisohjelmisto.

Alkuperäiskansat ovat esillä tämänvuotisessa ohjelmistossa sekä omalla äänellään että heistä elokuvahistorian aikana tehtyjen valtavirtaelokuvien kuvausten kautta. Kanadalaisia elokuvia on nähtävänä kahdessa Imagine Native -näytöksessä, jotka keskittyvät maassa elävien alkuperäiskansojen kokemuksiin: näytöksistä ensimmäinen keskittyy erityisen kiinnostavankuuloisesti animaatioihin, jälkimmäinen lyhytfiktioon ja -dokumentteihin.

Samaan aihepiiriin liittyy myös yksi festivaalin pitkistä elokuvista, Alethea Arnaquq-Barilin Angry Inuk (2016), joka käsittelee hylkeenpyyntiä vastustavien kampanjoiden vaikutusta inuiittien elämäntavalle. Herkällä eettisellä alueella operoiva elokuva näyttää, että hyvää tarkoittava eläintensuojelu ei ainakaan arktisen luonnon suojelun näkökulmasta ole aina ollut onnistunutta, kun inuiitit ovat metsästyskieltojen vuoksi joutuneet siirtymään vaikkapa kaivostoiminnan alueelle elantonsa turvatakseen.

Kanadalainen elokuva- ja kuvataiteilija Caroline Monnet on äitinsä puolelta maansa algonkini-alkuperäiskansan jälkeläinen ja Kanadan alkuperäiskansojen kansanperinne on vaikuttanut voimakkaasti hänen töidensä tarinamaailmoihin ja visuaaliseen ilmeeseen. Hänen yksitoista eri tyylilajeissa liikkuvaa lyhytelokuvaansa nähdään tekijän retrospektiivinäytöksessä.

Tampereella on tarjolla myös kanadalainen pitkä animaatio The Lodge (2014), maan métis-kansaan kuuluvan elokuvantekijän Terril Calderin erikoislaatuinen satuelokuva, jossa kansantarina voikukasta yhdistyy Kultakutri-satuun ja korostaa ihmisen eläimellisen puolen positiivisen löytämisen merkitystä vastakohtana halveksittuna toiseutena nähdylle eläimellisyydelle.

Hollywood-intiaanin kehitystä elokuvan historiassa tarkastelee Neil Diamond pitkässä dokumentissaan Tosi inkkareita (Reel Injun, Kanada 2009). Elokuva esittelee suuren määrän näytteitä läpi filmihistorian ja haastattelee muun muassa Clint Eastwoodia, Robbie Robertsonia ja Jim Jarmuschia. Cree-intiaaneihin kuuluvan ohjaajan kiinnostus aihepiiriin heräsi jo lapsena, kun hän alkoi ihmetellä, miksi lännenelokuvanäytösten jälkeisissä cowboy ja intiaani -leikeissä alkuperäiskansojenkin lapset halusivat olla lehmipoikia.

Eurooppalaisia pohjoisia alkuperäiskansoja edustavat Tampereella jälleen saamelaiset. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tehtyjä saamelaisuutta kuvaavia elokuvia nähdään Sámi Filbma -näytöksessä. Suomi 100 -juhlanäytöksessä lauantaina Pakkahuoneella nähdään kaksi kansatieteellisen elokuvan suomalaisklassikkoa livesäestettyinä.

Eino Mäkisen ja Kustaa Vilkunan Suonikylän talvielämää (1938) on Petsamon kolttasaamelaisten viimeisestä talvikylää kuvaava kansatieteellisen elokuvan perusteos, joka tarjoaa harvinaista elävää kuvaa Suomen pohjoisesta ennen sotia. Maailmanelokuvankin mittakaavassa merkittävä on tiedemies-kirjailija Sakari Pälsin vuosien 1917–19 Koillis-Siperian tutkimusmatkallaan kuvaamasta materiaalista koostettu Arktisia matkakuvia. Materiaalista tekee ainutlaatuista jo se, että Pälsi lähti matkaan viime hetkillä ennen rajan sulkeutumista Lokakuun vallankumouksen jälkeen – itse asiassa Pälsi sai tiedon vallankumouksesta kaukana idässä ja hän onnistui palaamaan Suomeen Suezin kanavan kautta vasta 1919.

Pelkillä arktisilla alueilla ei Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2017 liikuta, vaan maantieteellisinä teemoina ovat myös arabimaat ja osin eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitseva Kolumbia. Arabimaailma on Euroopassa usein, etenkin pakolaiskriisin jälkeen, nähty lähinnä ongelmiensa kautta.

Tampereen elokuvajuhlat pyrkivät tämänvuotisessa ohjelmistossaan tarjoamaan näille mielikuville elokuvan keinoin vaihtoehtoja. Toinen Arabia -kokonaisuuden kahdessa näytöksessä arabimaailmaan tutustutaan arabikulttuurissa elävien yksilöiden ja naisnäkökulman avulla. Kolumbia on myös varsin huonossa maineessa oleva maa. Kolmen Bogoshorts-näytöksen elokuvissa tutustutaan tilanteeseen yksilötasolla etenkin lyhytfiktion mutta myös dokumentin ja animaation keinoin.

Tampereella on taas toki tarjolla paljon muutakin svengaavasta Lontoosta Hannu Karpoon. Parhaat elokuvakokemukset löytyvät usein myös liikoja ennakkoon valitsematta menemällä sisään ensimmäiseen vastaan tulevaan näytökseen.

Lisätietoa festivaalin kotisivuilta: www.tamperefilmfestival.fi