Neljännesvuosisata suomalaista elokuvaa

Suomalaisen elokuvan festivaali juhlii 25. vuottaan Turussa 7.4–10.4.2016 runsaan vieraslistan kera. Tämän vuoden teemoiksi ovat nousseet suomalainen fantasia ja komedia. Ohjaajista esiin on nostettu Veli-Matti Saikkonen, ja vapaat kädet ohjelmiston kanssa on saanut näyttelijä Esko Salminen carte blanche -ohjelmallaan, johon hän on valinnut kolme elokuvaa. Torstaina pidettävän juhlaseminaarin ohella taustaa elokuville tarjoaa perjantainen Kahvi, ryyppy ja huumori -seminaari 1950-luvun elokuvien maailmasta.

Nelipäiväiselle festivaalille valikoituneiden elokuvien parissa vieraillaan suomalaisen elokuvan eri vuosikymmenillä. Mykkäelokuvat, Teuvo Puron Sylvi (1913) ja Erkki Karun Nummisuutarit (1923), saavat taustalleen totuttuun tapaan Kari Mäkirannan luoman musiikin. Márton Jelinkón Lunastus (2015) ja Lauri Löytökosken Mia Larva (2016) puolestaan tarjoavat pimeneviin iltoihin tuoretta kotimaista indie-elokuvaa.

Perjantaipäivä on pyhitetty elokuvaohjaaja Veli-Matti Saikkosen työlle. Osa elokuvista on valkokankaalla nähtynä harvinaista herkkua, sillä mukana on myös Ylelle tehtyjä elokuvia. Saikkosen 1970-luvulta 2000-luvulle kaartuvalle uralle mahtuu useita filmatisointeja suomalaisen kirjallisuuden suurilta nimiltä. Veijo Meren tekstiin perustuvan Manillaköyden (1976) ja jo torstai-iltana nähtävän Takiaispallon (1970) takana piileviä tarinoita ovat paikalla kertomassa ohjaaja itse sekä hänen luottokuvaajansa Raimo Hartzell.

Suomalaista fantasiaa etsitään eri-ikäisille katsojille myyttejä ja satuja tarjoavien elokuvien lomasta. Edvin Laineen sotien jälkeisen Prinsessa Ruususen (1949) ja 1980-luvulla uudelleen vironneen lastenelokuvaperinteen merkkipaalun Kuningas jolla ei ollut sydäntä -elokuvan (1982) välillä aikaa kerkesi vierähtämään useampi vuosikymmen. Festivaalilla nähdään satuelokuvan uranuurtajien Päivi Hartzellin ja Liisa Helmisen yhteistyönä valmistuneen elokuvan lisäksi Hartzellin Lumikuningatar (1986) ja Helmisen Pelikaanimies (2004). Molemmat ohjaajat vierailevat festivaalilla elokuviensa näytöksissä.

Omassa mittakaavassaan Suomi-fantasiaa edustaa Kalevalan taruja valkokankaalle tuova Sampo (1959), joka on eeppinen suomalais-neuvostoliittolainen yhteisprojekti. Samposta esitetään KAVI:n hiljattain restauroima kopio.

Suomalaisesta komediasta makupaloja tarjoillaan Leo Jokelan tähdittämällä Älä nuolase… -elokuvalla (1962) ja Matti Kassilan klassikolla Hilmanpäivät (1954), jossa Edvin Laineen näyttelemä kauppias ja palopäällikkö yrittää säilyttää järkensä vapaapalokuntalaisia paimentaessaan. Esko Salmisen carte blanche -sarjasta löytyy taas Pähkähullu Suomi (1967), jota hän on mukana esittelemässä.

Vuosipäiviään juhlivalla festivaalilla on kasassa taas monenlaiseen katsojakuntaan vetoava ohjelmisto. Joka päivälle on rakennettu erilainen tunnelma ja vieraat rytmittävät näytöksiä mukavasti. Suomaista elokuvaperinnettä vaalivalle festivaalille neljänvuosisatainen taipale on hieno saavutus.

Lisätietoja Suomalaisen elokuvan festivaalin kotisivulta: www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi