Vuoden 1918 kuvat Turussa

Suomalaisen elokuvan festivaalin vuoden 2008 pääteema on Suomen historian traumaattinen murroskohta, vuosi 1918. Itsenäistyminen, valtataistelu, sisällissota ja erityisesti sen verinen jälkiselvittely on ollut näkyvästi esillä viime vuosina niin kirjoissa kuin elokuvissakin. Mielissä se on ollut koko kuluneet 90 vuotta, mutta tuon vuoden kokeneen sukupolven siirtyminen historiaan on varmasti vaikuttanut edellytyksiin käsitellä asiaa.

Vuotta 1918 Suomessa on toki elokuvissakin kuvattu harvakseltaan alusta lähtien ja joitain näistä elokuvista on nyt nähtävillä valkokankaalla. Vanhin sisällissotaa käsitellyt suomalainen näytelmäelokuva on kirjailija Teuvo Pakkalan romaaninsa pohjalta ohjaama ja käsikirjoittama Sotapolulla (1921), joka kuvaa tapahtumia voittaneen osapuolen näkökulmasta. Hävinneet punaiset näytetään ajan valkoisen paternalistisen selitystavan mukaan harhautetuiksi hölmöiksi, jotka ovat lähinnä vaistojensa varassa toimivia villi-ihmisiä. Sinänsä kiinnostavaa on elokuvan nimeä myöten näkyvä western-mytologian varovainen mukanaolo – elokuva antaa ymmärtää sotapolulle lähteneiden olevan "punanahkoja". Sama lähtökohta on tavattavissa myös muiden sisällissotien elokuvakuvauksissa, muun muassa neuvostoelokuvassa. Varsin vaatimattoman vastaanoton saanutta filmiä ei aikanaan nähty Turussa.

Uudestaan Suomalaisen elokuvan festivaaleilla on mahdollisuus nähdä valkokankaalta Toivo Särkän synkän melodramaattinen 1918 (1957), joka käyttää sisällissotatapahtumia enemmänkin kulisseina Åke Lindmanin esittämän papin sielunkamppailuille ja suhteelle Anneli Saulin esittämään prostituoituun. Teeman avainelokuvat nähdään festivaalin ensimmäisenä päivänä torstaina. Teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen ainoa pitkä teatterielokuva Mommilan veriteot 1917 (1973) kuvaa sisällissotaan johtaneita tapahtumia ja festivaalin vieraaksi saapuvan Tero Jartin Aapo (1994) jatkaa niitä aina loppuselvittelyihin asti.

Olli Saarelan Lunastus (1997) on Särkän elokuvan 1918 uusittu versio, jossa sota on edelleen taustalla, muttei enää pelkkä kulissi. Kari Heiskanen tekee näyttävän pääroolin. Samassa näytöksessä on tilaisuus nähdä myös Katariina Lillqvistin kevään kohuanimaatio Uralin perhonen (2008), joka käsittelee Mannerheimin osallisuutta punavankien teloituksiin Tampereen valtauksen jälkeen. Uusi aihetta käsittelevä elokuva on myös Seppo Rustaniuksen Uhrit 1918 (2008), jossa aikaisemminkin sisällissotaa tarkastellut dokumenttiohjaaja kuvaa aiemmasta poiketen voimakkaan suggestiivisin kuvin valkoista terroria. Teeman johdannoksi festivaalilla pidetään 1918-seminaari, jossa Rustanius on paikalla esittelemässä elokuviensa syntymistä.

Tauno Palo 100 vuotta

Suomalaisen elokuvan festivaali huomioi myös Tauno Palon syntymän 100-vuotispäivät kuuden elokuvan ja seminaarin voimin. Juhlilla nähdään Tauno Palon ensimmäinen elokuva, Kalle Kaarnan ohjaama Jääkärin morsian (1931). Varhainen äänielokuva sivuaa myös vuoteen 1918 johtaneita tapahtumia. Sam Sihvon laulunäytelmän toinen versio vuodelta 1938 on ansaitsemattomasti jälkipolvien paremmin tuntema kuin Kaarnan elokuva, luultavasti vanhemman elokuvan puutteellisesta äänitekniikasta johtuen. Muista Tauno Palon elokuvista nähdään hänen viimeinen valkokangasroolinsa Matti Kassilan Tulipunaisessa kyyhkysessä (1961) sekä elokuvat Juurakon Hulda (1937), Härmästä poikia kymmenen (1950) ja niin ikään Kassilan ohjaamat legendaarinen Professori Masa (1950) ja Kuriton sukupolvi (1957). Kassila on myös vieraana festivaaleilla.

Suomalaisen elokuvamodernismin esittely jatkuu elokuvajuhlilla tänä vuonna vieraaksi saapuvan Anssi Mänttärin elokuvien sarjalla. Muuttolinnun ajan (1991) ja Rakkauselokuvan (1984) lisäksi nähdään Mänttärin apurahapoliittisessa mielessä nimellä Suvi-Marja Korvenheimo ohjaama Huhtikuu on kuukausista julmin (1983) ja koululaisnäytöksenä lastenmusikaali Anni tahtoo äidin (1989). Vieraaksi saapuvat myös Mänttärin elokuvissa näytellyt Markku Toikka sekä Mänttärin ja Pennasen elokuvissa kuvaajana toiminut Heikki Katajisto. Paikalla on myös Olli Soinio, jonka ensimmäinen pitkä elokuva Aidankaatajat (1982) esitetään niin ikään juhlapaikkana toimivassa elokuvateatteri Juliassa Turun Eerikinkadulla.