Elokuvahistorian havinaa napapiirillä

Filmihullut ja muut elokuvan ystävät voivat suunnata matkansa napapiirin tuolle puolen jo 33. kerran, kun Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään 13.–17.6.2018. Tarjolla on tuttuun tapaan elokuvahistoriatietoinen valikoima vanhaa ja uutta näytelmäelokuvaa sekä dokumenttielokuvia ja jotain siltä väliltäkin.

Tällä kertaa vieraaksi saapuu ohjaaja ja näyttelijä -pariskunta Barbet Schroeder ja Bulle Ogier. Molemmat tulivat tunnetuiksi elokuvayleisölle vuonna 1969, jolloin ilmestyi Schroederin ensimmäinen pitkä elokuva, Sodankylässä nähtävä Pink Floyd -yhtyeen musiikista muistettu Lisää! Lisää! (More, 1969) ja Ogierin näytelmäelokuvadebyytti Jacques Rivetten ohjauksessa. Barbet Schroeder on tehnyt monipolvisen ja määrittelyjä pakenevan uran. Sodankylässä nähdään hänen tunnetut Hollywood-tuotantonsa Charles Bukowski -filmatisointi Barfly – Baarikärpänen (1987) ja trilleri Nuori naimaton nainen (1992). Populaarielokuvan lisäksi hän on tunnettu myös dokumenttielokuvistaan, joista elokuvajuhlilla esitetään legendaarisen diktaattorin ääneen päästävä Général Idi Amin Dada (1974) sekä tuore Munkki lietsoo vihaa (Le Vénérable W., 2017).

Bulle Ogier näytteli Barbet Schroederin ohjauksessa sadomasokistista dominaa Sodankylässä esitettävässä elokuvassa Maîtresse (1976), joka varsinkin anglosaksisissa maissa joutui vaikeuksiin sensuurin kanssa. Tämän lisäksi elokuvajuhlilla nähdään Ogierin elokuvista Jacques Rivetten Duelle (1976), Alain Tannerin Salamanteri (1971) ja Claude Chabrolin Valhe sydämessä (1999).

Sodankylässä on jälleen tarjolla runsaasti myös uutta arthouse-elokuvaa ja etenkin Cannesin tuoreilla elokuvajuhlilla vaikutuksen tehneitä elokuvia on nähtävillä myös pohjoisessa: Alice Rohrwacherin Happy as Lazzarro (2018) ja argentiinalaisen Agustin Toscanon The Snatch Thief (2018) saivat ensi-iltansa toukokuussa Cannesissa. Vieraiksi Sodankylään saapuvat myös nuoren polven sveitsiläislähtöiset ohjaajat Anja Kofmelin ja Katharina Wyss. Edellisen animoitu dokumenttielokuva Chris the Swiss (2018), joka niin ikään oli ensi-illassaan Cannesissa, kertoo tarinan ohjaajan serkusta, sveitsiläisestä journalistista, joka sai surmansa 1992 Jugoslavian hajoamissodissa. Wyssiltä esitetään hänen pitkä esikoiselokuvansa Sarah Plays a Werewolf (2017).

Erityisen kiinnostavilta vaikuttavat kolme elokuvahistoriallista dokumenttielokuva ja klassinen näytelmäelokuva -esitysparia. Mark Kidelin Becoming Cary Grant (2017) on studiokauden Hollywoodin tunnetuimpiin kuluvan näyttelijän julkaisemattomiin muisteluihin perustuva sisäpiiridokumentti, jossa paljastetaan vaikkapa Grantin osallistuminen 1950-luvulla LSD-psykoterapiaan, George Cukorin Skandaalihäissä (The Philadelphia Story, 1940) Grant esiintyy sellaisena kuin elokuvayleisö hänet aikanaan tunsi.

Hollywoodin uuteen ohjaajapolveen 1970-luvulla kuuluneelta Hal Ashbylta (1929–1988) nähdään Shampoo (1975) ja hänen henkilökuvansa Amy Scottin Sundancen elokuvajuhlilla ensi-iltansa saaneessa dokumenttielokuvassa Hal (2018). Australialaisen elokuvan historiaan ja sitä tunnetuksi tehneeseen kriitikkoon paneutuu Sally Aitkenin David Stratton: A Cinematic Life (2017), Peter Weirin Huviretki hirttopaikalle (1975) puolestaan on australialaisen elokuvan kansainvälinen ja edelleen tunnettu läpimurtoelokuva.

Elokuva ei pelkästään näytä vaan myös kuuluu – myös mykkäelokuvissa. Sodankylässä on vieraina äänitaiteilijoita, jotka ovat valinneet esitettäviksi joukon elokuvia, joita myös kommentoivat äänisuunnittelun näkökulmasta. Äänitaiteilijoiden mestariluokkaan kuuluu myös moninaisin äänitehostein säestetty esitys Alfred Hitchcockin mykkäelokuvasta Ratkaisu nyrkkeilykehässä (The Ring, 1927). Avaruuden äänet elokuvissa -seminaarissa revontulet ja muut geoavaruuden äänet saavat tiedeasiantuntijavieraiden huomion ja niiden soveltamisesta vaikkapa tieteiselokuvissa kertovat äänitaiteilijat. Elokuvajuhlien livesäestettyjen mykkäelokuvanäytösten perinnettä jatkaa myös King Vidorin Marion Davies -elokuva Tulinen tyttö (The Patsy, 1928). Hollantilaisen säveltäjä Maud Nelissenin elokuvaan tekemän musiikin esittää mykkäkauden loppupuolen paremman luokan elokuvateattereiden kotiorkestereiden perinnettä jatkava The Sprockets -yhtye.

Mitä filmihulluihin tulee, on toki mainittava, että Sodankylän elokuvajuhlilla filmejä myös merkittävässä määrin näytetään, sillä elokuvajuhlilla aikanaan filmikopioina levitetyt elokuvat esitetään pääosin filmikopioilta.

Ohjelmisto ja lisätietoja osoitteessa: www.msfilmfestival.fi