Laidasta laitaan, mutta taatusti erilaista

Helsingissä 17.–27.9.2009 järjestettävän Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmisto pitää jälleen sisällään hengästyttävän määrän erilaisia elokuvia. Pääkaupungin keskustan elokuvateattereissa nähdään puolentoista viikon aikana yhteensä noin 130 teosta, jotka esittelevät uutta ja innovatiivista elokuvaa laidasta laitaan.

Järjestyksessään 22. festivaalin laajasta kattauksesta on vaikea nostaa esille yhtä yksittäistä teemaa, saati sitten valita joukko elokuvia ylitse muiden. Yhdeksi nyt nähtäviä teoksia yhdistäväksi tekijäksi voisi nimetä vaikkapa vaihtoehtoisen näkökulman ajankohtaisiin nykyilmiöihin. Taatusti erilaisen festivaalin takeena on se, että valtaosaa teoksista ei niin valmistusmaansa kuin aihepiirinsäkään perusteella normaalioloissa nähtäisi Suomen valkokankailla.

Puolidokumenttia ja komediaa kolmelta mantereelta

Tänä vuonna festivaalin katseet kääntyvät itänaapuriin: ohjelmistossa on laaja venäläistä nykyelokuvaa esittelevä sarja. Suurvaltion virallisen julkisuuskuvan taakse kurkistetaan muun muassa 24-vuotiaan Valeria Gai Germanican esikoisohjauksessa Everybody Dies But Me, joka on synkkä teini-iän kuvaus, sekä Pavel Bardinin ohjaamassa uusnatsiaiheisessa puolidokumentissa Russia88. Kevyempää osastoa edustaa puolestaan esimerkiksi ”slaavilaiseksi Amélieksi” kutsuttu Anna Melikyan The Mermaid.

Festivaalilla nähdään ensimmäistä kertaa myös afrikkalaisten elokuvien sarja. Meille usein varsin etäiseksi jäävän maanosan todellisuudesta kertovat muun muassa Haile Geriman kansallissosialismia ja paluumuuttoa käsittelevä Teza sekä Jean-Stéphane Sauvairen lapsisotilaiden elämää kuvaava Johnny Mad Dog. Kiinnostava on myös Ben Addelmanin ja Samir Mallalin dokumentti Nollywood Babylon, jonka aiheena on Nigerian oma elokuvateollisuus.

R&A:n kansainvälisyyttä vaalivat myös tänä vuonna ohjelmistossa nähtävät latinalaisamerikkalaiset elokuvat. Näistä mainittakoon vaikkapa Adrián Biniezin Berliinin elokuvajuhlilla palkittu Gigante sekä Pablo Stollin erikoinen mykkärockkomedia Hiroshima. Molemmat teokset on valmistettu Uruguayssa. Niin ikään aasialainen elokuva on jälleen näkyvästi esillä, etunenässä muun muassa Kôji Wakamatsun 1960-luvun japanilaisista opiskelijaradikaaleista kertova rankka United Red Army.

Poliittista satiiria, toimintaa, surrealismia

Myös virolainen ja pohjoismaalainen elokuva ovat edustettuina festivaalilla. Esimerkiksi yksi R&A:n tärpeistä, Susanne Brierin ohjaama naissotilaan kotiutumiskuvaus Little Soldier, tulee Tanskasta. Eri tyylilajissa liikkuu puolestaan virolainen Disco and Atomic War, humoristinen tulkinta siitä, kuinka Emmanuellen ensiesitys Suomen televisiossa kytkeytyi Viron itsenäistymisprosessiin. Elokuvan ohjaaja Jaak Kilmi ja tuottaja Kiur Aarma saapuvat vieraiksi festivaalille.

erinteisistä elokuvamaista Iso-Britanniasta ja Ranskasta riittää niin ikään poikkeuksellisia elokuvia esitettäviksi. Festivaalilla nähdään esimerkiksi skotlantilaisen Armando Ianuccin poliittinen satiiri In the Loop. Ranskasta taas tulee Jean-François Richet’n kaksiosainen Mesrine, joka perustuu maata 1960- ja 70-luvuilla terrorisoineen ”paikallisen Dillingerin” tositarinaan.

Odotettuja ovat myös Paolo Sorrentinon italialaispolitiikon muotokuva Il Divo, amerikkalaisen toimintaohjaajan Kathryn Bigelow’n Irak-elokuva The Hurt Locker sekä kanadalaisen Guy Maddinin unen ja painajaisen rajamailla häilyvä mykkäelokuva My Winnipeg.

Pornoa, maagista realismia, historiallista spektaakkelia

Festivaalilla on esillä yhtä lailla nimekkäämpien ohjaajien töitä. Steven Soderberghiltä nähdään paitsi uutuus Ilmiantaja!, myös ohjaajan kokeellisempaa puolta edustava, älykköpornotähdestä kertova The Girlfriend Experience. Mukana ovat myös Adaptationin ja Tahrattoman mielen käsikirjoittajana tunnetun Charlie Kaufmanin arvoituksellinen Synechdoce, New York, ranskalaisen François Ozonin uutuus Ricky sekä 4 kuukautta, 3 päivää ja 2 viikkoa -elokuvallaan yleisön tietoisuuteen nousseen romanialaisen Cristian Mungiun Tarinoita kulta-ajalta.

Esittelyjä ei kaipaa myöskään John Woo. Häneltäkin nähdään R&A:ssa jotain harvinaislaatuista: kaksiosainen, liki viisituntinen historiallinen spektaakkeli Red Cliff I–II koko pituudessaan. Juhlanäytös on samalla Suomessa dvd:llä vain lyhennetyssä muodossa saatavilla olevan teoksen ensi-ilta Euroopassa.

Kotimaista ja dokumentteja

Kotimaistakaan elokuvaa ei ole unohdettu kansainvälisellä festivaalilla. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa myöhemmin Suomen ensi-iltansa saava Saara Saarelan perhedraama Väärät juuret. Nähtävillä on myös marginaalisempaa tavaraa aina Eija-Liisa Ahtilan videotaiteesta Markku Heikkisen pornoteollisuutta luotaavaan dokumenttiin Poikien bisnestä.

Vaikka monet festivaalin elokuvista limittävätkin fiktiota ja todellista materiaalia, on dokumenteille jälleen omistettu myös omat sarjansa. Niiden aiheet ulottuvat aina R.J. Cutlerin ohjaaman The September Issuen kuvaamasta muotimaailmasta Kirby Dickin Outragen homopoliitikkoihin. Oma lukunsa ovat myös lukuisat musiikkitaltioinnit, joista huomion kiinnittää ennen kaikkea Zairen vuoden 1974 soul- ja funkfestivaaleja dokumentoiva Soul Power.

Toista kertaa jaettavasta Finnkino-palkinnosta kisaavien levityspotentiaalisten elokuvien sarjan, ohjaajavierailujen ja lyhytelokuvien päälle tulevat vielä klubit sekä oma erillinen Animatricks-animaatiofestivaalinsa. Koossa on jälleen ohjelmisto, josta jokainen taatusti löytää itselleen mieluisaa katsottavaa.

Elokuvaesittelyt aikatauluineen löytyvät festivaalin kotisivuilta osoitteesta www.hiff.fi.