Zatoichi - sokea samurai kotikatsomo

Zatoichi on ohjaaja Takeshi Kitanon onnistunut tulkinta japanilaisen populaarikulttuurin klassikkohahmosta, sokeasta samuraista. Muutamista heikkouksistaan huolimatta elokuva on erittäin mielenkiintoinen tuttavuus lajityyppiin perehtymättömällekin, ja kun juonen pienet puutteet ohittaa, ei voi kuin ihailla muun muassa Dolls-elokuvan aiemmin kuvanneen Katsumi Yanagishiman mestarillista taidokkuutta. Samuraielokuvaksi Zatoichi on myös harvinaisen humoristinen, mikä lisää tiettyä herttaisuutta muuten kovin veriseen tarinaan.

Kitanon itsensä esittämä sokea hieroja Zatoichi saapuu rikollisjoukkioiden hallitsemaan japanilaiskylään. Hän tapaa matkallaan naisen, jonka sukulaispoika on paha uhkapelaaja ja ainaisissa vaikeuksissa addiktionsa takia. Zatoichi auttaa miestä, mutta astuu samalla rikollisliigojen varpaille. Samaan aikaan kylään on saapunut kaksi mystistä ja kostoa janoavaa geishaa, sekä taidokas ronin sairaine vaimoineen. Muukalaisten tiet kohtaavat niin toistensa kuin rikollisjoukkioidenkin kanssa, ja verihän siinä lentää.

Zatoichi vakuuttaa monin paikoin, mutta lopulta jää hieman sekavaksi. Monet sivujuonteet jäävät harmittavan ohuiksi, tapahtumiin vain viitataan pikaisesti, minkä jälkeen ne unohdetaan täysin. Myös taistelukohtaukset, vaikkakin äärimmäisen taidokkaita ja upeita, ovat monin paikoin kovin lyhyitä, mikä tietysti tukee sankarin ylivoimaa muihin nähden. Elokuvan kuvausestetiikka on kuitenkin häikäisevää, eikä veren roiskuminenkaan juuri shokeeraa. Zatoichi viljelee myös huumoria mitä erikoisimmissa paikoissa, ja yksi elokuvan parhaita puolia onkin, ettei koskaan oikein voi tietää mitä odottaa.