Random Hearts kotikatsomo

Sidney Pollackin Random Heartsia katsoisi ennakkoaavistelujen perusteella mielellään rakkausdraamana ja romanssina. Vaaleanpunalinssiset silmälasit on kuitenkin syytä nakata heti kättelyssä nurkkaan - Random Hearts on omituisen sekalainen elokuva, josta on vaikea saada tukevaa otetta. Monenlainen draama toki velloo ja kuohuu, roiskahteleepa välillä yli äyräittensäkin, mutta jokin olennainen, kaiken sekalaisuuden yhteenkokoava ulottuvuus siitä puuttuu. Tämä puute laajenee elokuvan edetessä niin kiusaannuttavaksi ja häiritseväksi tekijäksi, että itse elokuvan katselusta muodostuu säälittävä, loppumattomalta tuntuva kamppailu haukotuksia vastaan.

Punaisena lankana elokuvassa on kahden aikuisen ihmisen välinen tuttavuus, ystävyys, kiintymys, ehkä jopa rakkauskin. Kristin Scott Thomas ja Harrison Ford esittävät pääparia; itse ohjaaja Pollackin voi bongata pienestä sivuosasta. Tähtipari tapaa toisensa, kun molempien puolisot ovat saaneet surmansa katastrofaalisessa lentoturmassa. Selviää, että edesmenneillä puolisoilla on ollut keskenään salainen ja jo pitkään jatkunut lemmensuhde. Thomasin ja Fordin henkilöhahmot alkavat puida onnettomuuden paljastamia asioita ja niiden suhdetta omaan menneisyyteensä aluksi omissa mielissään, lopulta myös enemmän tai vähemmän tiiviisti yhdessä.

Tähän sinänsä mielenkiintoiseen puimiseen liittyy valitettavan lukuisia sivujuonteita, jotka kääntyvät elokuvan kokonaiskaarta vastaan. Siinä missä sivujuonteiden keskeisin tarkoitus kenties olisi peilata pääparin henkistä tuskaa ja petoksen paljastumisen aiheuttamaa mielipahaa, ne tuntuvat rikkovan pääparin suhteen kehitystä tuomatta siihen mitään merkittävää maustetta. Armottoman nihkeää elokuvassa on kuitenkin ennen kaikkea se, miten henkilöhahmojen sisäisten tunnetilojen ilmaisu saa niin kovin ilmeisiä ja hämmästyttävän kömpelöitä muotoja. Esimerkiksi Harrison Fordin tuon tuostakin toimittama rikollisten mukilointi toimii elokuvassa lähinnä kiusallisen ilmeisenä sielunpeiliharjoitelmana, puhumattakaan Kristin Scott Thomasin mukahempeilystä politiikan kovassa maailmassa. Lopputuloksena on, sanomattakin selvää, kokonaisuudessaan epätasainen, möykkymäinen elokuva.

Mielenkiintoisinta elokuvassa on alun varsin sujuva kuvaus lentokoneonnettomuudesta ja sen jälkipuinnista. Koska Random Hearts ei ole onnettomuudella mässäilevä katastrofielokuva, itse lento-onnettomuus ja sitä seuraavat kuolemanhuuruiset tunnit kuvataan pelottavan kliinisesti, kerrassaan tehokkaasti. Onnettomuuden teemoittelu ei kuitenkaan kanna pitkälle, vaan se sekoittuu ensimmäisen puolituntisen jälkeen useisiin muihin päällekkäisiin tarinoihin: politiikkaan, poliisimaailmaan ja aikuiseen, imelään romantiikantavoitteluun. En sitten tiedä, viehättääkö elokuva jo kypsempään ikään ehtineitä katsojia - minun nuori sydämeni ainakin huokasi elokuvaa katsoessani. Raskaasti.

ks. ensi-ilta