Näin koulutat lohikäärmeesi 3 kotikatsomo

Dean DeBloisin käsikirjoittamat ja ohjaamat Näin koulutat lohikäärmeesi -elokuvat ovat jo pitkään olleet osa animaatiostudio Dreamworksin laadukkaampaa kärkeä. Cressida Cowellin lastenkirjoihin löyhästi pohjautuvat huumoripitoiset ja sydämeltään suuret fantasiaseikkailut ovat poikineet yhdeksän vuoden aikana kaksi kokopitkää elokuvaa sekä muutaman sarjakylkiäisen. Nyt lohikäärmeratsastaja Hikotuksen ja tämän lemmikkilohikäärmeen Hampaattoman matka saa päätöksensä saagan kolmannessa osassa.

Öystilän viikinkikylä on suurten päätösten edessä. Yhteiselo lohikäärmeiden kanssa on sujunut ongelmitta, mutta lentävien liskojen kasvava populaatio sekä lohikäärmemetsästäjien jatkuvat hyökkäykset ovat alkaneet luoda epävarmuutta asukkaiden keskuuteen. Kun lohikäärmeiden tappajana tituleerattu Grimmel Garmia ottaa kylän kohteeksensa, päättää viikinkipäällikköisänsä manttelin perinyt Hikotus hylätä vanhat asuinseudut ja lähteä etsimään uutta kotia maailman äärissä sijaitsevalta lohikäärmeiden myyttiseltä kotiseudulta.

Dean DeBloisin rakkaus teoksiaan kohtaan ei ole hiipunut kolmannen osan myötä. Viihdyttävä, näyttävä ja pohjasanomaltaan koskettava teos on aiempien osien tavoin tyylitajuinen ja sisällöltään harkittu, mikä tuntuu edelleen olevan harvinaista nykypäivän yhdysvaltalaisissa lastenanimaatioissa. Kokonaisuus uskaltaa haastaa, pysähtyä ja aidosti hengittää hetkissä, joissa hahmojen välinen tunnesidos elää vahvimmillaan.

Päähenkilö Hikotuksen ja tämän lemmikkilohikäärmeen yhteinen matka on toiminut hienosti elokuvasarjan hengittävänä sydämenä. Kolmannessa osassa tämä polku kuljetetaan ansiokkaasti päätepisteeseensä, kun aikuistumisen kynnys tuo mukanaan muutoksen ja sen myötä vaikean päätöksen erkaantumisesta. Kipeää ei tee ainoastaan pitkäaikaisen ystävän menettäminen vaan myös todellisuus, jossa lohikäärmeratsastaja joutuu ensimmäistä kertaa seisomaan omilla jaloillaan ilman apurinsa tukea.

Vaikka hahmokerronnallinen runko onkin jämpti, niin ympärillä olevat tarinalliset rakenteet jättävät hieman toivomisen varaa. Juonenkuljetuksen draivi hapuilee tämän tästä varsinkin teoksen keskivaiheilla. Hampaattoman ja uuden lohikäärmeneitosen romanssista ei saada ihan niin kestävää ydintä elokuvan tueksi kuin tekijät selvästi tahtoisivat ja päävastustaja Grimmelin muodostama uhkakuva jää jännitteen terävöittäjänä kovin hampaattomaksi.

Saumojensa täytteeksi elokuva uhraa aiempaa enemmän aikaa päähenkilön ympärillä pyörivälle kaveriporukalle. Siinä missä Hikotus on kasvanut elokuvassa kypsäksi miehenaluksi, niin koomisten tyyppihahmojen näytekuvastona toimivista ikätovereista ei onnistuta repimään irti muuta kuin hormonipatoutunutta meuhkaamista. Dreamworks-animaatioiden lannistava koominen elämöinti ei tunnu verenperimästä hevillä irtoavan.

Visuaalisesti Näin koulutat lohikäärmeesi 3 on kuitenkin parasta mitä studion tuotannoissa on kuunaan nähty. Maisemat hehkuvat värirosterin rikkaudessa, animaatiolinjan sulavuus tuo hahmoihin eloa ja lohikäärmeiden lentokohtaukset läpi pilvien ovat kahden aiemman osan tavoin pakahduttavan upeaa katsottavaa.

Kolmannen lohikäärmeseikkailun vetovoima on tokkuroinnistaan huolimatta edelleen vahva. Suurisydäminen, onnistuneella tunnelatauksella ryyditetty lennokas ja eläväinen fantasiaseikkailu vetää väistämättä puoleensa, vaikka tarinankuljetuksen takertelut ja aukkojen koomisella väkipakolla tilkitseminen rokottavatkin nimellisesti muuten laadukkaan teoksen eheyttä.