Kössi Kenguru ja muut ystävämme kotikatsomo

Television eteen on kerääntynyt joukko lapsia. Ruudulla alkaa hääriä vihreä piirroskenguru, jolla on pulmia oikullisen veturin kanssa. Hyväksyvät naurunhörähdykset siivittävät kengurun puuhia. Lopulta tietysti sinnikkyys palkitaan ja veturikin kesyyntyy saatuaan seurakseen perävaunun. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Telkunkatselutuokio kuulostaa perin tavanomaiselta. Poikkeukselliseksi sen tekee vain se, että nähtävä ohjelma on 1970-luvun animaatiota ja lapsetkin 70- ja 80-luvun vaihteessa syntyneitä. Testikatselun tulos on selkeä. Ainakin meihin Kössi Kengurun ja Nukkumatin kasvattamiin lapsiin perinteinen animaatio puree yhä vain.

Kössi Kengurun takana on mies nimeltä Heikki Prepula. Miehen ansiokkaan pitkän uran kunniaksi julkaistiin tänä keväänä dvd-levyllinen Prepulan animaatiota. Kössi Kenguru ja muut ystävämme pitää sisällään yksitoista lyhytanimaatiota, jotka ovat pituudeltaan kymmenen minuutin kummankin puolin. Pätkistä neljässä seikkailee Kössi. Lisäksi dvd pitää sisällään muun muassa suomalaisia kansantarinoita animoituina. Kössi Kenguru ja muut ystävämme esittelee Prepulan tuotantoa 1970-luvulta aina näihin päiviin asti.

Kössi Kenguru on Prepulan hahmoista tunnetuin. Kössin pelkistetyn ja raikkaan kuvamaailman jälkeen satuanimaatiot (Ukko ja akka, Nauris, Pullapoika, Jäniksen ja siilin kilpajuoksu, Kolme pukkia) yllättävät erilaisuudellaan. Kansantarinoiden animoinnit jäävät hieman liian kuvituksenomaisiksi: ne toistavat tuttuja tarinoita melko tavanomaiseen tapaan. Myös kuvamaailma ja animaatiotyyli on realistisempaa ja tylsempää kuin esimerkiksi Kössi-animaatioissa.

Vaikkakin Prepula on animaatiofestivaaleilla menestynyt nimenomaan kansansatuihin perustuvien animaatioidensa ansioilla, muodostuvat julkaisun helmiksi Prepulan itse kirjoittamat tarinat. Kössin seikkailut (Veturi, Plumps!, Yhä ylöspäin ja Uninen kurpitsa) ovat Prepulaa parhaimmillaan. Myös miehestä ja itsepäisestä hatusta kertova Taikahattu ja possun ja suden ystävyydestä kertova Lentävä possu pitävät sisällään visuaalisia oivalluksia ja riemastuksen hetkiä.

Erityisen kunnioitettavaa on Prepulan monipuolisuus taiteilijana. Yhden miehen työryhmä kun vastaa useimmissa tuotoksissa niin käsikirjoituksesta, kuvauksesta, piirroksista ja tehosteäänistä – joissakin jopa musiikista. Toimittajataustainen Prepula on toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1973 lähtien. Kunnioitettava saavutus sekin, etenkin kun miehen animaatiot ovat ei-kaupallista pienen budjetin tuotantoa. Yksi Prepulan animaatioiden teemoista onkin sinnikkyys – mies taitaa elää sitä, mitä opettaa.

Siinä missä osa satuanimaatioista pitää sisällään kertojanääntä, pelaavat Prepulan muut animaatiot kuvan, musiikin ja äänitehosteiden avulla. Yksinkertainen tyyli toimii. Kössin puuhista tulee vahvasti mieleen tsekkiläisen Myyrän kommellukset. Kössin maailma on unenomainen ja absurdi: siellä kalat voivat syödä veneen, veturilla on oma tahto ja kiivetä voi vaikka kuuhun asti. Huumoria syntyy yksinkertaisista vastoinkäymisistä ja oivalluksista. Teemoja ovat ystävyys, avunanto ja sinnikkyys ongelmien ratkaisussa. Kuulostaa sangen kasvatukselliselta, mutta se ei ole huono asia. Viihdyttävyys kun ei ole kärsinyt opettavaisuuden takia.

Nykypäivän kohellusta täyteen ahdettujen tietokoneanimaatioiden jälkeen perinteistä käsintehtyä animaatiota on virkistävää nähdä. Vähemmän on enemmän tässäkin tapauksessa. Vihreä kenguru svengaa kuin... kenguru, ihan kuten 20 vuotta sitten. En tiedä, mitä modernimpaan animaatioon tottuneet nykyajan vesselit Kössistä tuumaavat. Mutta ainakin tulevina kasvattajan päivinäni huolehdin siitä, että jos jälkikasvun on televisiota katseltava, niin ruudussa seikkailevat pokemonien sijaan Myyrä ja Kössi.