No laughs please, we are British

Hollywoodissa niin suosittu pieruhuumori on ilmeisesti rantautunut myös Brittein saarille. Siinä missä esimerkiksi South Park yltää ulostamaan välillä hyvinkin terävää satiiria nyky-yhteiskunnasta, kahlaa Hotelli Paradiso täydellisessä mitäänsanomattomuudessa.

Elokuva kertoo Britannian halvimmasta hotellista. Sen henkilökuntaan kuuluu sekopäinen hotellinjohtaja (Rik Mayall) ja tämän idiootti apuri (Adrian Edmondson). Lisäväriä tuovat hotellin omalaatuiset asiakkaat, kuten italialainen seksisymboli Gina Carponara (Hélène Mahieu), joka saa miesten päät entistä enemmän sekaisin.

Hotelli Paradiso on tylsä ja ennen kaikkea sanoinkuvaamattoman huono elokuva. Brittiläisestä mustasta huumorista pitävälle tekele on todellinen pettymys. Vaikka se muistuttaakin tyyliltään Nelosella pyörivää mainiota brittisarjaa Herrasmiesliiga, se ei pysty lunastamaan herättämiään odotuksia. Kun televisiosarja naurattaa liioitelluilla hahmoillaan ja absurdeilla tilanteillaan, tyytyy elokuva vain melskaamaan stereotypioilla ja karkealla alapäähuumorilla. Leffassa ei ole juonta nimeksikään ja sen henkilöt ovat toinen toistaan epämiellyttävämpiä koheltajia. Hotellinjohtajan transvestiittimaneerit ovat pitkästyttäviä, apulaisen akrobatiat mopokuskina tuskastuttavia, älytön mukahauska väkivaltaisuus herättänee useammassakin katsojassa pikku moralistin.

Kun ei naurata niin ei naurata. Kaaressa lentävä vihreä oksennus, joka toimii leffan huipennuksena, kiteyttää elokuvan tason. Miksi - oi, miksi - elokuva onkaan tehty? Ainoa mielenkiintoinen piirre elokuvaan liittyen on pohtia, miten ihmeessä loistava ranskalainen näyttelijä Vincent Cassel (mm. Viha) on oikein eksynyt soppaan mukaan.

*
Arvostelukäytännöt