Ikoninen Hayworth
Gilda on tunnustettu film noir -klassikko ja yksi 1940-luvun suurimmista hittielokuvista, josta on mahdotonta puhua mainitsematta Rita Hayworthia, joka esittää elokuvan nimihenkilöä.
Gildan rooli teki Hayworthista aikansa suurimman seksisymbolin. Elokuva sai ilmestymisaikanaan sensorit raapimaan päätään, mitä on nykypäivän seksillä kyllästetyssä kulttuuriympäristössä vaikea uskoa. Keikistelevä Put the Blame on Mame -musiikkinumero näyttää nykyään paljon viattomammalta kuin ilmestymisaikanaan, jolloin pelkkää hansikkaan riisumista pidettiin liian eroottisena.
Gilda esitellään legendaariseksi muodostuneessa kohtauksessa, jossa Ballin (George Macready) ja Johnny (Glenn Ford) astuvat hänen huoneeseensa. Ballin huikkaa: ”Gilda, are you decent?” jolloin Hayworth leveästi hymyillen heilauttaa hiuksiaan ja vastaa: ”Me?” Tyylikäs sisääntulo on kuin suoraan elokuvataiteen oppikirjoista.
Tapahtumapaikka on eksoottinen Buenos Aires. Johnny on uhkapeluri, joka tutustuu elokuvan alussa Ballin-nimiseen kasinonomistajaan. Ballin palkkaa Johnnyn peliluolaansa, koska huijarina hän tuntee kaikki puliveivareiden tavallisimmat metkut näppituntumalta.
Johnny kohoaa nopeasti Ballinin ykkösmieheksi ja kaikki sujuu hyvin, kunnes kasinokeisarin Gilda-vaimo ilmestyy kuvioihin. Johnny ja Gilda eivät ole toisilleen täysin vieraita. Menneisyyden säpinä toimii lähtökohtana mehevälle kolmiodraamalle. Melodraaman tapahtumia kiristävät entisestään Ballinin suuruudenhullut talousrikokset.
Johnny toimii myös tarinankertojana. Hänen kokemustensa kautta katsojat saavat kokonaiskuvan tarinasta, jonka perimmäisiä teemoja ovat ahneus ja viha. Vastusteluista huolimatta Johnny lankeaa Gildan pauloihin, mikä asettaa hänet avoimeen konfliktiin maailmanvalloituksesta unelmoivan Ballinin kanssa.
Johnnyn ja Gildan suhde on psykologisesti hankala, eikä sitä taustoiteta lainkaan. Takaumat on jätetty fiksusti pois. Dialogi on erittäin viihdyttävää. Elokuvassa ei ole yhtään turhaa repliikkiä tai kohtausta. Rakenne on selkeä ja mutkaton. Kaikki tämä kertoo onnistuneesta käsikirjoituksesta, jota kokenut ohjaaja Charles Vidor käsittelee vankalla ammattitaidolla.
Toimituskunnan keskiarvo: 4 / 3 henkilöä
Seuraava:
House of Cards: The Complete Second Season
Pahimpia ylilyöntejä lukuun ottamatta House of Cards on varsin realistinen kuvaus Washingtonin ilmapiiristä.
Edellinen: Ironclad: Battle for Blood
Lattean vaisu ja tarpeeton jatko-osa piilohitille piiritystaistelusta.