Damsel kotikatsomo

Perinteisiin satuelementteihin kuuluu neito pulassa -asetelma, jossa avuton prinsessa kaipaa pelastajaa. Uhkana voi olla esimerkiksi lohikäärme, joka traditionaalisesti haluaa syödä ylhäisiä neitoja, kunnes urhea prinssi kukistaa olennon. Samaan pakettiin kuuluvat useimmiten romanttiset häät, jossa prinssi ja prinsessa saavat toisensa ja elävät elämänsä onnellisena loppuun asti.

Netflixin levittämä Damsel kääntää kaksi kolmesta asetelmasta päälaelleen. Neito on nytkin pulassa, mutta ei tarvitse pelastamiseensa prinssiä vaan itsensä. Prinssi on heikkotahtoinen liero, joka houkuttelee prinsessoja ympäri maailmaa morsiamekseen katteettomilla lupauksilla. Luvassa ei ole onnellista loppua vaan kirjaimellinen heitto surman suuhun, sillä lohikäärme on tässäkin tarinassa mukana.

Lohikäärme vaatii ajoittain kolme prinsessaa ateriakseen. Annetut uhrit takaavat prinssin hallitsijasuvun loisteliaan luksuselämän. Tai takaisivat, ellei tuorein prinsessakokelas olisi päättäväinen, voimakas ja selviytymiskykyinen Elodie (Millie Bobby Brown). Elodie ei niin vain suostukaan hiukopalaksi, ja pian alkaa intensiivinen kissa ja hiiri -leikki lohikäärmeen luolastossa.

Millie Bobby Brownilla on ykkösluokan diili Netflixin kanssa, joka on tuottanut tähän mennessä kaksi pirteätä teinietsiväelokuvaa eli Enola Holmesin jatko-osineen. Stranger Things -sarjasta tähtikategoriaan pompannut neito on päässyt myös tuottamaan omia elokuviaan, mikä on kova saavutus näyttelijättärelle, joka pääsi teini-iästä vasta tämän vuoden helmikuussa. Myös Damselissa kaikki paukut on keskitetty Browniin, josta nähdään uutta, aiempaa toiminnallisempaa puolta tämän kolutessa luolia, kiivetessä kallionseinämiä ja heiluttaessa miekkaa.

Damsel toimii mainiosti keskittyessään kauhupainotteiseen fantasiaan. Survival horror -henkeäkin on, kun lohikäärme putkahtelee milloin mistäkin esille ja Elodie pakenee paniikissa. Genrelle epätyypillisesti lohikäärmeen puhaltama tuli aiheuttaa päähenkilölle selviä, laajoja palovammoja ja kalliokoloissa koluaminen aiheuttaa vertavuotavia haavoja. Niistä selvitään maagisten kiiltomatojen avulla, mutta onpahan kerrankin nuorten fantasiaelokuva, jossa naispääosa näyttää edes hetkittäin kolhitulta eikä siltä, että olisi tullut muotilehden kuvauksista.

Sivurooleihin on saatu vankkaa osaamista itsensä Ray Winstonen, Robin Wrightin ja Angela Bassettin voimin. Winstone ja Wright olivat erinomaisen Beowulfin (2007) ääninäyttelijöinä yhdessä. Winstone oli Puna-Will jo klassisessa Robin Hood -televisiosarjassa 1980-luvulla ja Wright oli Prinsessan ryöstö -klassikon (1987) naispääosassa. Fantasiakokemusta siis riittää.

Lopputulos on silti kaksijakoinen, sillä konkarien esittämät sivuhahmot ja taustatapahtumat jäävät hyvin kulissimaisiksi ja etäisiksi. Olisi ollut mielekkäämpää joko syventää sivuhahmoja tai vaihtoehtoisesti keskittyä lähes pelkästään Elodien koettelemuksiin ja terästää selviytymiskauhuelementtejä entisestään.

Elokuvan efektit ja lavasteet ovat korkean tuotantoarvon elokuvalle varsin halvan näköiset lukuun ottamatta luolastojaksoja, joissa on ymmärretty, miten varjot ja pimeys luovat tunnelmaa. Juonen tasolla Damselissa on selkeästi hyvä idea, mutta se jää paikoin puolitiehen ja syvempiä merkityksiä vaille.

Ilman Millie Bobby Brownin vahvaa panosta Damsel olisi jäänyt tusinakamaksi, nyt elokuva selviää luolastosta pakoon hänen avullaan. Brownissa on kasvavaa tähtikarismaa. Nousu kovimpaan A-sarjaan vaatisi rooleja isolla valkokankaalla eli muuallakin kuin Netflixin tuotannoissa.