Yhdessä valkokangas

Filippo Meneghettin ensimmäinen kokoillan draamaohjaus Yhdessä on ranskalaista cinemaa parhaimmillaan, ja allekirjoittanut huomasi nauttivansa varsinkin kuvaustekniikasta.

Nina (Barbara Sukowa) ja Madeleine (Martine Chevallier) asuvat naapureina ja ovat rakastaneet toisiaan salaa jo vuosikymmeniä ulkopuolisten pitäessä heitä vain vastapäätä toisiaan asuvina naisina. Kun Madeleine sairastuu vakavasti, Madeleinen tytär joutuu kohtaamaan totuuden.

Elokuva on kuvausteknisesti kerronnaltaan ihailtava kokonaisuus. Juonta ei siitä huolimatta laahata tarpeettomasti ja katsoja pääsee tapahtumien keskiöön sujuvasti. Varsinkin Barbara Sukowan näyttelytyö luo sympaattisen tunnelman. Tarina kahden naisen rakkaudesta tuodaan esiin hyvää oloa ja fyysistä eheytymistä tuovana, voimakkaana aspektina. Tätä saataisiin tuoda hiukan enemmänkin esille romanttisessa elokuvassa.

Elokuva itsessään ei ole temaattisesti leimallisen eurooppalainen mutta luonnollisesti siinä näkyy ranskalainen kädenjälki. Yhdessä on taide-elokuva ilman niitä klassisia ”rumia ihmisiä”. Se käsittelee pieteetillä suurta tunnetta ja kiintymys tuodaan esille taitavasti sekä säästeliäästi.

Tragedioista ehkä vähimmälle huomiolle jääneet ovat empiminen ja viivyttely. Tässä elokuvassa tämäkin huomioidaan draaman kaaressa. Ei sovi odottaa, jos aika on kypsä, on uskallettava rakastaa, on huolehdittava tarpeistaan – tämän meille opettaa Yhdessä.