Laadusta välittämättä, lihaa säästämättä
Veitset heiluvat ja teinitytöt juoksevat silmät ammollaan pakoon ilkeää naamiomiestä. Onko asetelmassa jotain liiankin tuttua? Ilmeisesti aika monen elokuvantekijän mielestä ei ole, sen verran hyvin jo kuopatuksi luultu teinilahtauslajityyppi näyttää pärjäävän, ainakin mitä tulee elokuvien määrään. Laadusta ei kannata puhua samassa lauseessa, mutta miksi edes pitäisi, sillä kauhuelokuvien jatko-osia tehtailevat saavat kyllä rahansa pois. Laadusta välittämättä, lihaa säästämättä.
Urban Legends 2 on jopa omassa sarjassaan - "jatko-osia kauhuelokuville, joista et ole koskaan kuullut" - aika kömpelö tekele. Tavallista pelottelua sävyttämään on otettu yliopistomiljöö, jossa kauhuelokuvia värkkäävät elokuvaopiskelijat joutuvat yksi kerrallaan verenhimoisen huppupään uhreiksi. Lopputyötään filmaavan tytön käsikirjoitus alkaa toteutua huolestuttavalla vauhdilla ja lopulta ystävien harvetessa köysi kiristyy hänen oman kaulansa ympärille. Kun tapahtuvat sijoittuvat kauhuelokuvamaailmaan, päästään kätevästi viittaamaan muihin elokuviin. Akateemisessa maailmassa tätä kutsutaan itsereflektiivisyydeksi, mutta miksi sitä pitäisi sanoa itseään parodioivissa kauhuelokuvissa, jotka nakertavat omaa perustaansa vetämällä lajityypin vain toisiinsa viittaavien lahtausjuttujen veriseksi viittausketjuksi.
Ohjaaja-säveltäjä-leikkaaja Ottman on ollut aktiivinen, mutta tuskin pääsee auteur-kerhoon urakoinnillaan. Henkilöhahmot ovat vain yksi kerrallaan suden suuhun joutuvia muovinukkeja, dialogi ja näytteleminen on kökköä kautta linjan ja loogisuuden puute häiritsee jopa näissä puitteissa. Olennaisimmassa asiassa, pelotustehoissa, päästään sentään kohtuullisiin lukemiin. Sehän kai on tällaisen elokuvan ainoa todellinen rima, jonka Urban Legends 2 ylittää joten kuten. Kuitenkaan mitään sellaista yksityiskohtaa tai käännettä, joka nostaisi elokuvan standardisäikyttelyn yläpuolelle, ei ole nähtävissä. Sen sijaan juonen kehittelyssä on lihakirveen kokoisia aukkoja. Miksi poliisille ei saa kertoa murhista? Jos joku lukijoista tietää vastauksen - muun kuin sen, että toinen päähenkilö on aiemmin ollut "huonoilla teillä" - niin kertokoon sen myös meille
Lopuksi taas viesti levittäjille, joiden ansiosta saamme "nauttia" tästäkin helmestä peräti 12 kopion voimin. Kauhuelokuvalle löytyy katsojia, joten miten olisi, jos pistäisitte uudestaan kaupalliseen levitykseen muutaman modernin kauhuklassikon, kuten Videodromen, The Thingin, Hohdon Tai ottaisitte ohjelmistoon vaikkapa uutta eurooppalaista kauhuelokuvaa tällaisten urbaanilegendojen sijaan. Ei kai se olisi liikaa vaadittu?
Seuraava:
Syksy New yorkissa
Arvostelu elokuvasta Autumn in New York / Syksy New yorkissa.
Edellinen: Wonder boys
Arvostelu elokuvasta Wonder boys.