Sydämen kuiskaus valkokangas

Japanilaisen Studio Ghiblin (Henkien kätkemä, Liikkuva linna) elokuvat ovat animebuumin myötä yksi kerrallaan päässeet lopultakin teatterilevitykseen myös Suomessa. Nyt vuorossa on neljäntoista vuoden takainen Sydämen kuiskaus. Sympaattisen nuoruuskuvauksen ohjauksesta vastaa aiemmin animaattorina tunnettu Yoshifumi Kondo, maestro Hayao Miyazakin toimiessa tällä kertaa vain käsikirjoittajana.

Elokuva kertoo lukutoukka Shizukun ja viulunvalmistajaksi haikailevan Seijin romanssista näiden viimeisen kouluvuoden aikana. Tarinassa korostuvat Miyazakille ominainen viattomuuden estetisointi ja kaipuu lapsuuden taianomaiseen maailmaan. Teoksen kirkkaat värit ja idylliset tapahtumapaikat korostavat haaveunenomaista tunnelmaa.

Erikoisempaa on, että muille Ghiblin tuotannoille ominaiset fantasiaelementit loistavat elokuvassalähes tyystinpoissaolollaan. Eläviä nokipalloja ja kissabusseja ei Sydämen kuiskauksessa nähdä. Tästä syystä lopputulos jää yhtiön parhaisiin teoksiin verrattuna astetta perinteisemmäksi kertomukseksi. Kerronta soljuu kautta linjan sulavasti eteenpäin ja piirrosjälki on kaunista, mutta elokuvalle jää kaipaamaan sitä omaperäistä loppusilausta, joka saa vaikkapa Naapurini Totoron kaltaisessa teoksessa katsojan hihkumaan innostuksesta.

On toki muistettava, että Kondon työ painii animaation saralla melko kovassa sarjassa, koska vertailua Miyazakin omiin ohjauksiin on vaikea välttää. Puutteistaan huolimatta Sydämen kuiskaus on kuitenkin sujuva ja sympaattinen pieni elokuva, jonka avoimen kirkasotsainen maailmankuva sulattaisi paatuneimmankin kyynikon sydämen.