Rosie valkokangas

Lapsuus on aina otollinen aihe elokuvalle. Kliseehän on se, että käsikirjoittajat ja ohjaajat käyvät läpi omia lapsuusmuistojaan terapeuttisin tarkoituksin. En tiedä, mikä on ollut alkuideana Patrice Toyen esikoisohjauksessa Rosie. Sen 13-vuotiaan nimihenkilön ulkoisesti aika ankea elämäntilanne on kuitenkin joka tapauksessa kertomisen arvoinen.

Rosie (Aranka Coppens) elää yksinäisen äitinsä kanssa "kieslowskilaisessa" lähiössä. Äidin mielestä he ovat enemmänkin siskoksia, koska hän on synnyttänyt tyttärensä vain 14-vuotiaana. Isästä ei tiedetä mitään, mutta äidin veli saapuu asumaan samaan talouteen. Äiti tapaa myös kemistin, josta tulee hänen miesystävänsä.

Rosie itse liikkuu omissa maailmoissaan. Hän lukee romanttisia sankarikirjoja ja odottaa omalta elämältään jotain vastaavaa. Yksinäisenä tyttönä hän löytää läheiseltä pellolta itselleen ystävän, yksin liikkuvan Jimin (Joost Wijnant). He lupautuvat toisilleen ja ryhtyvät arveluttavin tavoin toteuttamaan perhe-elämäänsä. Myös käytännön pilat ja uhkarohkeat elämykset kuuluvat heidän maailmaansa. Rosie odottaa Jimistä elämänsä prinssiä.

Elokuvan todellinen salaisuus, joka lopunkin jälkeen on vielä tulkinnanvarainen, valkeni allekirjoittaneelle vasta loppukohtauksessa. Sen voi tarkkaavaisempi kyllä päätellä jo paljon aikaisemminkin, mutta viimeiset kuvat jäivät täten ehkä niin vavahduttavina mieleen. Hahmoihin liittyviä salaisuuksia on elokuvassa muutamiakin: toiset niistä ovat ilmeisempiä, toiset jäävät arvoituksiksi.

Rosien elämää nähdään myös myöhemmässä kerroksessa; siinä hän on nuorisovankilassa. Tämä vihjataan katsojalle heti alussa, jolloin Rosie ilmoittaa, ettei kadu rangaistukseen johtanutta tekoaan.

Toisin kuin yleensä tällaisissa vähän lohduttoman lapsuuden kuvauksissa, Rosiessa ei syyllistytä maalailemaan synkeillä kohtalo-ajatuksilla. Pikemminkin elokuva ymmärtää Rosien lahjoja luoda oma, helpompi todellisuutensa sen vaikeamman hyväksymisen sijaan. Samalla se siis kysyy, kuinka pitkälle mielikuvituksen siivillä voi ja saa lentää ympäröivän yhteiskuntaelämän keskellä.

Aranka Coppens tekee koskettavan suorituksen vaikeassa Rosien roolissa. Hän on pienuudessaan hurja näky tepastellessaan pitkin poikin valtava lumileoparditurkki päällään.