Pähkähullu professori 2: Klumpit valkokangas

Harvoin jatko-osa peittoaa edeltäjänsä, mutta nyt näin käy. Räävitön ja tukeva Klumpin sukukunta on nostettu sivujuonteesta ansaitsemalleen paikalle. Perhehän oli alkuperäisen Pähkähullun professorin parasta antia. Ohjaaja Peter Segalilla on omiakin meriittejä (Mies ja alaston ase 33 1/3), mutta koko show pyörii Eddie Murphyn multiroolityön ympärillä. Mies tekee vaatimattomasti kuusi pääosaa.

Kiltti professori Sherman Klump (Murphy) irrottaa geeniteknologian avulla pahan sivupersoonansa Buddy Loven (Murphy), joka pyrkii välillä pinnalle. Hääsuunnitelmat työtoveri Denisen (Janet Jackson) kanssa menevät mönkään, koska Buddy aikoo panna rahoiksi professorin kehittämällä nuoruudeneliksiirillä. Selviää myös, että Shermanin ja Buddyn on palattava yhteen, ettei Shermanin älykkyys katoaisi. Isä- ja äiti-Klumpilla (Murphy) on aviollisia ongelmia. Isoäiti-Klumpilla (Murphy) sitä vastoin on seksihaluja vaikka muille jakaa. Veli Ernie (arvatkaa kuka?) on kateellinen Shermanin menestyksestä.

Maskeeraaja Rick Baker on viisinkertainen Oscar-voittaja, jonka kyllä huomaa. Hieno naamiointi ja Murphyn näyttelijänlahjat tekevät Klumpin perheenjäsenistä tarpeeksi uskottavia ja yksilöllisiä komediaan. Isä-Klumpin mieheyden kriisi saa sympatiaa. Äiti-Klumpin mammamaisuus naurattaa. Sherman hyllyy aidon oloisesti. Hahmoista hulvattomin on hampaaton mutta himokas isoäiti-Klump, joka alvariinsa jytää vällyjen välissä pystyynkuolleelta näyttävän ’poika’ystävänsä kanssa.

Kaikki hyvät tavat unohtava, kovaääninen ja rietas Klumpien perhe pesee afroamerikkaisten komediaperheiden vertailussa lällyt Cosbyt mennen tullen. Voi tietysti ajatella, että mustaa työväenluokkaa ja lihavia nyt pilkataan. Klumpit ovat naurettavia ja yksiulotteisiakin, mutta kuitenkin sympaattisia. Lihakerrosten alle voi kuvitella lämpimän sydämen. Musta amerikkalainen työväenluokka on nyt pääosassa ja saa katsojan puolelleen.

Allekirjoittaneen täytyy tunnustaa, että alapää- ja erityisesti pyllyhuumori ilahduttaa aina. Siis varoituksen sana: tässä elokuvassa jättiläishamsteri ampuu kakkapökäleitä takapuolestaan. Ja sekin oli hauskaa. Muut katsojat taisivat suhtautua nuivemmin Klumpien karnevalistiseen meininkiin. Täytyi yrittää kiherrellä itsekseen, etteivät vakavikot huomaisi.