Natura valkokangas

Elokuvan, kuten oikeastaan minkä tahansa taiteen saralla mielenkiintoa herättävät teokset löytyvät usein valtavirran ulkopuolelta. Totutusta ilmaisusta ja kerronnasta poikkeamista tavataan määritellä joko ”kokeelliseksi” tai ”vaihtoehtoiseksi”. Määritelmät synnyttävät vahvojakin mielikuvia. Taiteen tekijät itse eivät määrittelyistä välttämättä pidä, mutta taiteen jäsentämisessä tietynlainen lokerointi on liki välttämätöntä. Osaltaan kyse on yleisön palvelusta, sillä jäsentelemätön ja säännötön maailma tarkoittaa kaaosta, josta on vaikea saada tolkkua.

Useimpien meistä on vaikea vastaanottaa sellaista, jota ei pysty jäsentämään, laittamaan järjestykseen tai tunnistamaan siitä tiettyä tuttua kaavaa tai muotoa. Taiteessa vastoin odotuksia toiminen on usein tarkoituksellista. Kysymys on tietoisesta haastamisesta, toisin katsomisesta. Parhaimmillaan tällainen rohkeus luo ja tuottaa jotain uutta ja ainutkertaista. Heikoimmillaan se on itsetarkoituksellista erikoisuuden tavoittelua. Ero on joskus hiuksen hieno ja riippuvainen niin vastaanottajasta kuin hänen kulloisistakin tulkintavalmiuksistaan.

Lyhytelokuvia tehneen Matti Harjun ensimmäinen pitkä elokuva, odotuksia herättävästi nimetty Natura (2022), on valtavirrasta selvästi loitompana lipuva teos. Elokuva nähtiin Rotterdamin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla vuoden alussa ja nyt suomalaisyleisöllä on mahdollisuus nähdä Harjun esikoispitkä R&A:n Spring Breakin ohjelmistossa lauantaina 15. huhtikuuta.

Vaikuttavien avauskuvien jälkeen elokuvasta löytää kaksi hieman syrjäytyneen oloista miestä, jotka toisiinsa tutustuttuaan ryhtyvät yksissä tuumin varakkaan yksityishenkilön ryöstöön. Totutun kerronnan sijaan tarina on itse rakennettava viipyilevästi tarjotuista palasista miesten elämästä ja tekemisistä. Tunnelma rytmittyy otoksilla luonnosta.

Naturan kaltaisten teosten voimavara on mahdollisuuksissa rakentaa tulkintoja melko vapaasti. Kääntöpuolena on kuitenkin pinnan alla piinaava kysymys tarkoituksenmukaisuudesta. Monimuotoinen ja haastavakin sisältö kaipaa tunnistettava muotoa tai hahmoa. Kyse on perusjärjestyksestä, joka löytyy kaikkialta: luonnossa luonnonlakeina, kulttuurissa käytänteiden synnyttäminä kehyksinä mitä erilaisimmille sisällöille.

Naturassa on kiehtovaa arvaamattomuutta ja alkuvoimaisuutta, mutta kertovana taiteena, jota elokuvat aina väistämättä ovat, se kaipaisi perusjärjestystä. Asioiden esittämistä tavalla, joka luo ymmärrettävää kokonaisuutta. Luontokuvat, pitkät otokset ja vähäinen dialogi hakevat Harjulla vielä tasapainoa, jossa ne muodostaisivat eheän elokuvallisen kokonaisuuden.

Kertovassa elokuvassa esimerkiksi kuvan kohdistamiselle ja rajaamiselle on tietyt perustellut perussääntönsä kerronnallisuuden saavuttamiseksi. Tästä poikkeamiselle on yleensä selvät tarkoitukselliset syynsä, joiden merkitys ei jää katsojalle epäselväksi. Naturasta on vaikea sanoa, mitä nämä merkitykset olisivat.

Elokuvan äärellä tulee pohtineeksi, olisiko teoksellinen kokonaisuus saavutettu pitkää näytelmäelokuvaa selkeämmin esimerkiksi muodoltaan vapaampana elävän kuvan installaationa. Miesten tarina olisi kerrottu yhdeltä näytöltä, joka olisi ympäröity luontokuvauksella. Lopputulemana olisi voinut olla paremmin tasapainossa oleva vuoropuhelu kahden maailman välillä, mistä vastaanottaja valinnoillaan rakentaisi oman kulloisenkin tulkintansa. Näytelmäelokuvan rajoittuneemmassa muodossa tämä ulottuvuus jää latteaksi. Miesten tarinan ja luontokuvien vuorottelu paikoin pitkillä ja staattisilla otoksilla johtaa perinteisen kertovan elokuvan muodossa helposti pitkäveteisyyteen.

Toki kysymys voi olla tarkoituksellisesta pyrkimyksestä haastaa tai jopa rikkoa totuttua muotoa, mutta tämä herättää väistämättä kysymyksen siitä, miksi muotoa pitäisi rikkoa. Rikkominen on usein helpompaa kuin uuden luominen. Olisiko hedelmällisempää luoda totutun muodon sisällä jotain uutta? Haastaa vaikkapa kerronnan konventioita, mitä Harjunkin elokuvasta on havaittavissa. Rikostarinoiden perusoletusten sijaan tarina hakee ratkaisuineen omat uomansa, mikä on virkistävää, vaikka ryöstön epäonnistumisessa ja asioiden kääntymisessä päinvastaiseen ei varsinaisesti minkään uuden äärellä ollakaan.

Ohjaajan haastattelu R&A Spring Break 2023.