Hotel Transylvania 3: Monsterit matkalla valkokangas

Hotel Transylvania marssitti kuutisen vuotta sitten lastenanimaation tähdiksi kavalkadin hirviöitä ja kummajaisia. Kauhu- ja kummitustarinoista tutummat hahmot eivät olleet ainutlaatuinen avaus animaation kentällä, sillä vuosikymmenen alussa kauhuteemoja hyödynnettiin monessa muussakin animaatiossa. Hotel Transylvaniassa homma onnistui kaupallisesti parhaiten ja menestys tuotti jatko-osan, josta tarinaa on nyt veivattu kolmanteen elokuvaan asti.

Hotel Transylvania 3: Monsterit matkalla -elokuvassa Draculan tytär on huolissaan isänsä stressaantumisesta ja päättää viedä koko hirviöpoppoon risteilylomalle. Dracula ei varsinaisesti ole rasittunut vaan kaipaa seuraa, parisuhdetta. Risteilyllä jos missä seuraa onneksi löytyy.

Kaksi aiempaa Hotel Transylvania -elokuvaa ovat nojanneet vahvasti aikuisten perhedynamiikkaan, joka lienee mennyt useimmilta lapsikatsojilta tyystin yli. Tilannetta on tasattu hassuilla hahmoilla, kohelluksella ja toiminnalla. Kolmannessa elokuvassa Draculan perhe tuupataan sivupolulle ja estradi annetaan Draculalle ja hänen suhdesekoilulleen. Kohelluksen määrää on lisätty antamalla enemmän tilaa myös sidekick-hahmoille ja toiminnallista ruuvia kiristetään hirviöitä jahtaavalla Van Helsingillä.

Sekamelska onkin melkoinen, kun ylimääräisillä elementeillä paisutetaan tikkuaskin kanteen mahtuvaa perusjuonta. Ydinidean paikkaaminen kaikella mahdollisella johtaa poikkeuksetta puuduttavaan lopputulokseen, eikä kolmas Hotel Transylvania tee asiassa poikkeusta, on katsojan ikä mikä tahansa. Mekastus toki toimii lapsille hetkittäin, mutta kunnollisen juonen ja jännitteen uupuminen aiheuttaa silti penkissä pyörimistä.

Yksittäiset vitsit ja oivallukset ovat olleet Hotel Transylvania -elokuvien valopilkkuja. Kestoaan eniten venyttäneessä kolmannessa elokuvassa nämäkään hetket eivät enää pelasta kokonaisuutta tylsyydeltä. Lisäksi jo kahdesti alleviivattu arvoteema erilaisuuden hyväksymisestä on kolmannella kerralla enää vain päälle liimattu koriste, jolla aiempien elokuvien jämistä koostettu kokkeli yritetään saada vaikuttamaan paremmalta, mitä se tosiasiassa on.

Kenties olisi aika jättää hirviöt omaan rauhaansa Transylvanian takamaille, mutta jos kolmaskin elokuva tuo vielä tuottajien kirstun pohjalle rahaa riesaksi asti, niin neljännen elokuvan sijaan toivoisi vaikka spin-offia pentukatraansa kanssa laahustavasta susiparista, joka on ollut jokaisen Hotel Transylvanian muistettavin hahmopari ja tarjonnut ne parhaat – ja kolmannessa elokuvassa myös ainoat – naurut.