FC Venus valkokangas

Kotimainen elokuva, jonka soundtrackilla soittaa Tiktak, on aina jonkinmoinen tapaus. FC Venus on uutta suomalaista tuote-elokuvaa, joka ei turhaan häpeile kaupallisuuttaan. Mittava eturivin näyttelijäjoukko potkii palloa sponsoripaidoissa kesäisessä komediassa. Ja se ei näytä yhtään hullummalta.

Ennen poika eli kesäänsä, mutta nykyään sitä tekevät myös tytöt. Joona Tena käsittelee valkokankaan esikoisessaan kulttuurin ydintä. FC Venuksen ainekset ovat yksinkertaiset: miehet ja naiset ja ristiriita. Sukupuolten välillä on ylittämätön ero, ja tämä ero tiivistyy mustavalkoisessa pallossa.

Hääjuhlissa mieslössi ryntää suoraan kirkosta jyystämään palloa naisten jäädessä norkoilemaan kesämekoissaan kentän reunalle. Naisille sietämätön tilanne kärjistyy, kun miesten salassa suunnittelema MM-kisamatka paljastuu puolisoille. Jalkapallo sitä ja jalkapallo tätä. Lopulta naiset lyövät miesten kanssa vetoa siitä, että he osaavat hyökätä ja puolustaa palloa siinä missä nämäkin. Ja kun he voittaisivat vedon, jalkapallo tippuisi hikisestä kainalosta lopullisesti.

Ajatus miesten ja naisten olemuksellisesta erosta kirvoittaa elokuvantekijöitä filosofoimaan tasaisin väliajoin. Tämä tuore tutkielma ei onneksi jää pelkäksi rakkauden ja sodan jumalien taisteluksi, vaan yksinkertaisen lähtöasetelman jälkeen teemat monipuolistuvat. Pelikentän kuoriutuessa piikkareiden alla myös muut ongelmat alkavat purkautua. FC Venus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti mikään kehitystarina, vaan kunnon romanttis-urheilullinen komedia. Se kierrättää ikuisia ihmissuhdeaihioita erittäin kiitettävällä ja kiitävällä tyylillä.

Kunnon komedian tavoin FC Venuksesta löytyy kiintiöhomo, kiintiöbimbo ja monta kiintiömachoa. Arkkityypit jylläävät kuitenkin onnistuneesti pääpari Annan ja Peten (Minna Haapkylä, Petteri Summanen) ympärillä. Elokuva pysyy hyvin kasassa suuresta henkilömäärästään huolimatta. Juuri hyvät roolihahmot ja niiden ansiokkaat suoritukset kantavat tarinan riemullisesti kliseiseen loppuunsa saakka.

Mutta kliseistä viis, kunhan on kivaa. Urheiluelokuville ominainen "me näytetään niille" -asenne voimauttaa. Kun joulun kuusipuu alkaa varista, niin FC Venus tuo kesän talven keskelle.