Pienten lasten animaatio huomioi myös aikuiskatsojan
Egotrippi- ja Teleks-yhtyeissä vaikuttavat Sampo Haapaniemi ja Markus Koskinen tekivät vuonna 2004 Lenni Lokinpoikanen -nimisen lastenlevyn, jolla lauloivat ja räppäsivät Ella ja Aleksi -artistinimeä käyttävät lapset. Ruohonjuuritason ympäristöasioita hauskasti ja hellyttävästi käsitellyt levy oli valtava menestys ja sai pian jatkoa. Nyt Ellan ja Aleksin hahmot ovat siirtyneet valkokankaalle Juuso Syrjän ohjaamassa lastenanimaatiossa Ella & Aleksi – Yllätyssynttärit (2011).
Musiikintäyteinen elokuva lienee myös lasten vanhempien mieleen, sillä se muistuttaa useita 1960-, 70- ja 80-luvulla televisiossa pyörineitä animaatioita. Juuso Syrjä myöntääkin, että visuaalisesti Ellan & Aleksin esikuvat löytyvät menneiltä vuosikymmeniltä. Erikseen hän mainitsee Heikki Partasen luomat Hinku ja Vinku -hahmot, jotka seikkailivat opettavaisessa Käytöskukka-animaatiosarjassa.
Nykyään lastenanimaatiot ovat kovin hektisiä ja muovisia. Haimme tarkoituksella kodikkaampaa fiilistä ja erilaista lookkia kuin trendikkäissä 3D-animaatioissa. Kuvituksessa on slaavilaisia ja skandinaavisia vaikutteita, käsinmaalattuja kohtia ja tummia sävyjä.
Ella ja Aleksi – Yllätyssynttärit on mainoksia ja musiikkivideoita ohjanneen Syrjän esikoiselokuva. On kuulemma puhdasta sattumaa, että hän päätyi aloittamaan elokuvaohjaajan uransa juuri animaatiolla.
Se ei tosiaan ollut mikään tietoinen valinta. Olen aina pitänyt liikkuvasta kuvasta ja halunnut olla sen kanssa työkseni tekemisissä. Sitä kautta päädyin tekemään mainoksia.
Koska en ole käynyt elokuvakoulua, minun on ollut vaikeampaa päästä ohjaamaan fiktiota. Muutama leffahanke on kyllä ollut vireillä, mutta ennen tätä mikään ei ole toteutunut.
Syrjä oli mukana tekemässä Ellan ja Aleksin muutaman vuoden takaista Yöjuna Rovaniemelle -musiikkivideota, joka oli iso hitti YouTubessa. Video toimi eräänlaisena pilottina pitkälle animaatiolle.
Siitä lähti elokuvan suunnittelu: taustojen kirjoittaminen hahmoille, käsikirjoituksen laatiminen ja rahoituksen kasaaminen. Animaation tekeminen on työlästä; 50 minuutin pituista elokuvaa työstettiin noin kolme vuotta.
Sekä minulla että tuottaja Jesse Fryckmanilla on pieniä lapsia, joten lastenelokuvan tekeminen tuntui luontevalta. Pienille lapsille on liian vähän elokuvatarjontaa. Piirretytkin ovat usein kiellettyjä alle kouluikäisiltä.
Syrjä, Fryckman ja käsikirjoittaja Katri Manninen halusivat olla uskollisia lastenlevyjen teemoille, mutta muuten tekijät ovat antaneet mielikuvituksensa lentää. Esimerkiksi Ripu Rapu -kappaleen luonnosta vieraantunut saksiniekka on elokuvassa dramaattinen muotisuunnittelija, jonka ainakin aikuiskatsoja osaa päätellä kuuluvan seksuaalivähemmistöön.
Levyiltä tutut teemat – suvaitsevaisuus, luonnon kunnioitus ja kierrätys – ovat keskeisiä myös elokuvassa. Jotain on kuitenkin jätetty pois, koska emme halunneet tehdä opetus- tai valistuselokuvaa.
On hyvä, jos elokuvassa on erilaisia tasoja. Myös Pixarin animaatioissa on aikuiskatsojille suunnattuja juttuja, joita lapset eivät tajua.
Ellan & Aleksin piirrosjälki on animaatiostudio Kombon käsialaa. Kuvittaja on Antti Kemppainen ja pääanimaattori Janne Roivainen. Ohjaajan monipuolista työnkuvaa piirroselokuvassa Juuso Syrjä kuvailee seuraavasti:
Ohjaajalla on oltava vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Hän ottaa kantaa kaikkiin yksityiskohtiin äänistä ja leikkauksesta animaatiohahmojen vaatetukseen. Kaikki ratkaisut on hyväksytettävä ohjaajalla, jonka on tehtävä jatkuvasti päätöksiä. Ohjaajan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat tietysti animaattorit.
Piirroshahmojen ääninä kuullaan muiden muassa Antti Luusuaniemeä, Malla Malmivaaraa ja Olavi Uusivirtaa. Rap-artisti Paleface tekee animaatiodebyyttinsä katu-uskottavana MC Koppakuoriaisena.
Run D.M.C.:n inspiroiman MC Koppakuoriaisen oli oltava vakuuttava hip hop -tähti myös tyyppinä. Siksi Paleface oli mitä mainioin valinta rooliin.
Lue myös
Seuraava:
Elias Koskimies ja Likainen pommi
"Minulla on taipumus nähdä asiat traagisina. Ilman traagisia asioita ei voi tehdä komediaa."
Edellinen: Anne Sewitsky ja Sairaan onnellinen
"Norjaan perustettiin elokuvakoulu vasta vuonna 1997, joten Norjassa ei ole ollut alan ammatillista osaamista samassa mittakaavassa kuin naapurimaissa."