Se on kauppa joka kannattaa

Mitä myyntimies tekisi saadakseen tuotteensa kaupaksi? Tähän mieliä askarruttavaan eettiseen kysymykseen yrittää osaltaan vastata myös Sikariporras. Käännös Sikariporras on muuten melkoisen harhaanjohtava, sillä tässä elokuvassa on vain yksi sikariportaaseen kuuluva hahmo, eikä kysymyksessä ole yksikään päähahmoista.

Sikariporras perustuu näytelmään The Hospitality Suite ja näytelmällisyys paistaakin siitä voimallisesti läpi. Elokuvassa on oikeastaan vain kolme roolia ja tapahtumat keskittyvät yhteen ainoaan huoneeseen. Asetelma on seuraavanlainen: kaksi myyntimiestä ja yksi laboratorioteknikko yrittävät kiinnittää erään yrityspomon huomion myydäkseen tälle valtavat määrät tehtaansa tuotetta. Myyntimiehet ovat kokeneita kehäkettuja ja teknikon tehtävänä onkin väistellä iskuja, kunnes on riittävän vahva pärjätäkseen myynnin maailmassa. Vastakkainasettelua syntyy kokemuksen ja kokemattomuuden lisäksi myös erilaisesta elämänkatsomuksesta.

Mamet’n hengessä

Tämä elokuva muistuttaa voimallisesti joitakin David Mamet’n elokuvia. Nekin ovat usein näytelmiä ja niiden teho perustuu kieleen juonen sijasta. Sikariporras ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta pääse aivan Mamet’n tasolle, mutta nautittavaa katseltavaa se kuitenkin on. Tärkeänä osana tätä on erinomaiset näyttelijät, joiden vaikutusta ei voi liikaa korostaa.

Pääosissaan hilluvat Kevin Spacey ja Danny DeVito tekevät myyntimiehen rooleistaan toimivat ja moniulotteiset. He elävät myynnin kovassa maailmassa ja kaikki muu jää. Erityisesti Danny DeVito onnistuu yllättämään positiivisesti. Paljon komediarooleja tehnyt näyttelijä onnistuu nyt myös dramaattisessa roolissa. Peter Facinellista paljastuu myöskin näyttelijä. Aikaisemmin olin nähnyt miehen vain Supernovassa, jonka yritän voimallisesti unohtaa.

Kevin Spaceyllä tämä on ensiyritys tuottajana, ja onkin sopivaa, että loistonäyttelijä etsii ensimmäiseksi projektikseen pelkistetyn näytelmän eikä yritä tehdä mitään Jerry Bruckheimer -elokuvaa. Tuskin Spacey tästä rahojaan on takaisin saanut, sen verran epäkaupallinen elokuvan aihe ja tunnelma on. Kuitenkin on syytä toivoa, että mies jatkaa myös tuottajana, sillä vastaavia rainoja sopisi saada enemmänkin valkokankaalle iänikuisten teinikomedioiden sijaan.

On oikeastaan vaikea paikantaa, miksi tämä ei ole erinomainen elokuva. Ehkä siinä tapahtuu liian vähän, ehkä ohjaaja ei pysty kuljettamaan juonen aineksia loppuun asti, ehkä tässä häiritsee täydellinen näytelmällisyys, joku näistä tai kaikki voivat olla syynä. Kuitenkin puhedraaman ystäville olisi Sikariportaan muodossa tarjolla miellyttävät puolitoista tuntia.

* * *
Arvostelukäytännöt