"viihdyttävä ja tunteisiin vetoava koko perheen seikkailuelokuva"

- Apina. - Ttä! ...älä, älä tuu mulle kuule - Eiku apina, apina. - ? - Iso apina sellanen karvanen. Ei perkele. Korilla juu, korilla sen olla pitää. - Totaaa - No kato leffaideaa tässä vähän pyörittelen. - Ai. - Pääsis kato vähä lypsäsemään Stevenin dinosauruksien mahtipaskakasojen jalanjäljissä. Sekin saatanan jutku. Tienaa ku kroisos. Ja millä ideoilla! No mutta katos, katos, puhelimessa siinä kultapoju missä mainitaan Helou Stiiiveeeeen, mai määän

* * * * *

- Sori vaan, mihis me jäätiinkään? - Gorillaan? - Niin just, korillaan. Kato, tehdään semmonen kokoperheen viihdyttävä ja tunteisiin vetoava seikkailuelokuva, jossa olis pääosissa jotain pehmoista ja lutuista, karvaista ja suurta, just niinku tommonen korilla. - Eiks ne oo aika arvaamattomia mistäs semmosia sais koulutettuna käyttöön - Tyhmä! Otetaan yks korillapuku, ukkeli sisään ja vetoketju kiinni. Lopun hoitaa erikoistehostejannut. - Ketäs gorillat tuota oikein kiinnostais - No vaikka ketä. Varsinkin kun kikkaillaan siitä semmonen neljä eiku ainaskin kuusmetrinen matefaker. - Jaaha. - Jep. Sellanen suuri ja karvanen, ja pohjimmiltaan hyvis sen on kyllä oltava. Pelastais lapsia hädässä ja sillä olis inhimillisiä tunteita ja sen sellaista. Semmoinen, kun se Henderssonien Isokoipi vai mikä hitto se nyt oli. Ja ilman, no sitä, tietenkin, junou, onhan se koko perheen juttu. Meinaan olishan sitä alavarustusta tommosella, kuusmetrisellä ja karvasella pehmeellä ja lihaksikkaalla korstolla totaa, odotas, tää bordööläinen rupee tulvii just nyt yli. Mä vähän käyn helpottamassa oloa.

* * * * *

- Niin, mihis sitä... Juu, ja kun se kerran on koko perheen filkka, niin sitten siinä tietenkin on nainen ja mies ja alkunihkeyden jälkeen pikkasen pusipusi, mutta ei paljon, ettei perheen vanhukset närkästy ja vekarat kyllästy. Mutta äiteliineillä olis kivaa. - Ja ketäs - Ja ettei mee budjetit sekaisin, niin mitään tähtiä siihen ei palkata. Tulisko mieleen ketään sopivaa - Noo... - Just! Bill Paxton on passeli. Bill on ihan miehen näköinen ja sillai kivasti tunnettu, muttei tarpeeksi, ettei ala ryttyilemään palkoista. Ja korillahan se on se meinstaar. - Mutta eihän Bill osaa näytellä pätkääkään, sehän on suorastaan - Stallone-koulukunnan kasvatti, ainou, mutta halpa. Eikä Charlize Theron - Kuka? - ole yhtään sen kummoisempi, mutta on sillä kuulemma söpöt rintavarustukset. - Ai. - Jeah. Eli kato elokuvassa olis silmänruokaa vähän kaikille, niin isille kuin äidillekin, ja lutunen korilla perheen raappahousuille. Kohdeyleisön maksimointia, junou. - Ainou. - Ja kato ensiks korilla vois asua Afrikassa, jossain viidakossa, jossa se olis onnellinen. Sillä on kato ystävä, tämä Charlizen esittämä söpö tyty, joka vaeltelis kohtauksesta toiseen kireessä ja hihattomassa urheilupaidassa ja kietaisuhameessa. - Eikös ne ole vähän epäkäytännöllisiä viidakon ryteiköissä - Älä keskeytä. Mullon luomisprosessi käynnissä. Sitten olis tämä salametsästäjä, pahis kaveri, ja sen hännystelijä. Ne puhuis tietenkin amerikkaa murtaen Joo, se meinbääääd vois olla jostain exrautaesiripun takaa, siellähän on niitä mahorkalle haisevia exkommarimafiamiehiä muutoinkin. Katsos, tästä tulee koko perheen seikkailuelokuva, jossa amerikkalaiset arvot on kohdallaan. Eihän se vetele, että amerikkalainen olis paha luonnontuhoaja, joka jahtaisi söpöä karvaelikkoa. Kansakunta, joka veteli hullu-Saddamia persuuksiin, ei yksinkertaisesti voi olla paha, junou. - Jaha. - Eks mä sanonut, että älä keskeytä. Se pahis olis tappanut molempien, korillan ja sen frendin, äidit, kun ne oli pieniä. Ja nyt kun ne on isoja, ja varsinkin se elukka, josta sais hyvät rahat, niin ryssä uhkaa niitä taas. Sitten astuu Bill jykevine leukoineen kuviin ja esittää, että hei. Viedään se kirpputarha Amerikkaan. Ja ne tuo sen tänne ja se viihtyy tarhahäkissään. - Tarhahäkissään? Amerikassa? - Hei, oli miten oli, niin evribadi laaavs Ämerika. - Ai. - Ja ohjaajaksi voidaan napata joku noubadi jonkun agenttitoimiston nurkilta päivystämästä. - (Epämääräistä muminaa) ...sopii asiaan... tv-pilottitasoa... kuinka vaikee... kele... kuka tahansa viiden pennin... - Lakkaa mumisemasta. Tää on hieno juttu. Ei voi kusta kintuille. Täts-ö-fäkt. - Entäs käsis. - ?

* * * * *

- No käsis, käsis. Kukas sen hoitaa? - Vat-o-fak. Justhan mä sen tossa selitin ja tupakkiaskin kanteen väsäsin. Tää mikään taidepaska ole. - No se tuli kyllä selväksi. - Älä yritä viisastella, kuule. Yritä nyt ymmärtää, että tässä tehdään kulutustavaraa. Ja mikä on keskiluokan kukkaron avain? Se on joko roisi ja visvanen tirkistelykama tai tuttu, turvallinen ja söpö elokuva, jossa arvot on kohdallaan ja kansakunnan lippu salossa. Niinku tämä meidän juttu. - Jaha. - Katsos kun keskiluokan törpölle tekee elokuvaa, niin siinä pätee yksi sääntö. Ne on tyhmiä, ja ne haluaakin pysyä tyhminä. Ne ei halua, että niitä häiritään monimutkaisilla ongelmilla. Jos naapurissa on nälänhätä, niin ne antaa kolikon lippaaseen ja ongelma ratkaistu. Eikä ne halua kuulla asiasta sen jälkeen. Pistä poika päähäsi, ettei ole olemassa aitoa elämää. Unelmat, toiveet, halut, viha ja mitä niitä nyt onkin on paloteltavissa, pakattavissa ja myytävissä. Kaikki on pohjimmiltaan kulutustavaraa. Se on helppoa, turvallista ja vaivatonta. Elämä on yksi helvetin suuri tavaratalo, jossa sä menet ostoskärryjen kanssa ja valitset sen mistä pystyt maksamaan. - Tuotaaa... - Ja siinä meikäläinen astuu kuvaan. Mä olen maailman suurimman ja hienoimman elämystehtaan palveluksessa, meinaan Halivuudin. Ja täällä tiedetään, että elokuvan tekoa sanelee yksi motto, jos meinaat saada pinkkiin Rolssiisi kultaisen vaihdekepin nupin. Nimittäin KISS. - ? - KEEP IT SIMPLE AND STUPID. Eli tämä on vähän niinku jääkiekkoa, junou. - Epäilemättä. - Mitäs luulet, mahtaisko Disney olla kiinnostunut mun ideastani...

Arvostelukäytännöt