Nicostratos-pelikaani valkokangas

Yannis (Thibault Le Guellec) on nuori kreikkalaispoika, joka asustaa pienellä saarella, Zoran kylän ulkopuolella, isänsä Démosthèneen (Emir Kusturica) ja vuohen kanssa. Perheen äiti on kuollut, ja isä on muuttunut leskeksi jäätyään umpimieliseksi jurottajaksi. Isä kalastaa ja Yannis hankkii lisätuloja myymällä vuohenjuustoa kylän torilla ja rakia juopoille merimiehille. Eräänä päivänä Yannis löytää laivalta kapteenin piilottaman oudon näköisen linnunpoikasen, jonka hän päättää ostaa itselleen.

Yannis vie linnun kotiinsa ja pitää sen salassa isältään. Lintu osoittautuu kuitenkin pelikaaniksi, joka kasvaa kasvamistaan, eikä sen piilottelu enää onnistu. Yanniksesta ja pelikaanista tulee paikallisia kuuluisuuksia. Ateenasta Mykonokselle turisteja kuljettavat laivatkin alkavat poiketa yhä useammin saarelle, mistä kylän ainoan kahvilan omistaja on hyvin mielissään. Laiva tuo saarelle myös kahvilanomistajan veljentyttären Angelikin (Jade-Rose Parker), jonka kanssa Yannis ystävystyy.

Nicostratos-pelikaani-elokuvan kuvaus on kauttaaltaan hienoa työtä, ja Kykladien saariston uskomattoman upeissa maisemissa sielu lepää. Saaren pientä kyläyhteisöä erilaisine persoonineen kuvataan humoristisella lämmöllä, sortumatta kuitenkaan siirappisuuteen. Vaikeita aiheita ei vältellä, mutta niissä ei myöskään ryvetä. Yhteisöllisyyttä korostavan elokuvan viisaana opettajana toimii munkkien vanhin, isä Popa Kosmas (Gennadios Patsis), joka lohduttaa ja neuvoo Yannisia, kun tällä on murheita.

Elokuva perustuu toisena käsikirjoittajana toimineen Eric Boisset’n romaaniin. Tarinan esikuvana on mitä ilmeisimmin ollut Mykonoksen legendaarinen pelikaani Petros, joka eleli saarella houkutellen turisteja yli 30 vuotta ja joka kuoli traagisesti jäätyään auton alle. Pelikaanit voivat elää yli 50-vuotiaiksi. Elokuvan eläintenkouluttajalle on nostettava hattua, niin hienosti eläimet tässä elokuvassa näyttelevät.

Kuin varkain elokuva tuo esiin myös kysymyksiä ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta, missä taloudellinen hyöty usein ajaa eläimen hyvinvoinnin edelle. Ihminen ja eläin voivat kuitenkin molemmat hyötyä ja tulla ymmärretyiksi keskinäisen välittämisen ja huolenpidon kautta. Ihmisen ja eläimen välinen ystävyys nouseekin elokuvan yhdeksi pääteemaksi, onhan sen yksi päähenkilökin pelikaani, josta tulee Yannisin paras ystävä ja lohduttaja. Myös perheen tarmokas vuohi ystävystyy pelikaanin kanssa, vaikka onkin ensin mustasukkainen Yannisista, jonka huomion joutuu nyt jakamaan uuden tulokkaan kanssa.

Nicostratos-pelikaani on omassa lajissaan täydellinen elokuva. Se on hyväntuulinen ja aurinkoinen kokemus, todellinen koko perheen elokuva, josta varmasti jokainen saa irti jotakin – jos ei muuta, niin ainakin kosolti silmäniloa. Tarinan kerronta on vaivatonta ja soljuvaa, ja elokuva jättää jälkeensä tunteen, ettei maailma sittenkään ole niin paha paikka kuin väitetään.