Kukin makunsa mukaan valkokangas

Aiemmin käsikirjoittajana ja näyttelijänä tunnetun Agnès Jaouin esikoisohjaus Kukin makunsa mukaan on toimiva draamaelokuva ihmissuhteiden vaikeudesta. Elokuva on yksi viime vuosien menestyneimmistä ranskalaisista tuotannoista ja avasi tahollaan tien Amélien kaltaisille suursuosikeille. Jaouin elokuva nojaa perinteeseen, jossa henkilöhahmot ja dialogi ovat keskiössä. Tilannekomediaksikin tituleerattu elokuva on kuitenkin myös vakava kuvaus rakastamisen vaikeudesta.

Kukin makunsa mukaan on tarina varakkaasta tehtailija Castellasta (Jean-Pierre Bacri), joka rakastuu englannintunteja antavaan näyttelijättär Claraan (Annie Alvaro). Castella osoittaa ihastuksensa osallistumalla näyttelijättären ystäväpiirin illanistujaisiin, joissa kulttuurisesti eri maailmassa elävät ihmiset pohtivat elämäänsä. Castellan vanavedessä liikkuvat kuljettaja Deschamps (Alain Shabat) ja henkivartija Moreno (Gerard Lanvin), joista jälkimmäinen rakastuu Claran ystävä Manieen (Agnès Jaoui).

Elokuvan muoto rakentuu tiukasti toisiinsa sidottujen kohtausten varaan. Henkilöhahmot sananmukaisesti kävelevät tilanteesta toiseen kameran seuratessa heidän liikkeitään. Tarina kehittyy monen eri ihmissuhdeviritelmän myötä, mutta yksikään kudelma ei jää kokonaisuuden ulkopuolelle. Parhaimmillaan Kukin makunsa mukaan on elokuvattua kahvilateatteria, jossa kukin henkilöhahmo vuorollaan jatkaa tematiikan viemistä eteenpäin.

Ohjaajana Jaoui onkin parhaimmillaan viedessään eteenpäin elokuvan aihetta kokonaisuutena. Kukin makunsa mukaan on käsikirjoittajan elokuva. Agnès Jaoui ja hänen työparinsa Jean-Pierre Bacri tunnetaan mm. Alain Resnais’n elokuvien Smoking/No Smoking ja Tuttu laulu käsikirjoittajina, mikä myös näkyy. Tarkkaan mietityt yksityiskohdat ja temaattinen kehittely kielivät viimeistä piirtoa myöten suunnitellusta kokonaisuudesta, joka ei juurikaan jätä tilaa kuvausvaiheen kokeiluille. Henkilöhahmot on sijoitettu selkeisiin sosiaalisiin karsinoihin, mikä ohjaa sekä tarinan kehittymistä että kohtausten rakennetta. Samalla tilanteista tulee paikoin helposti ennalta arvattavia.

Kukin makunsa mukaan ei ole kovinkaan haastava tai omaperäinen elokuva, mutta se toimii hillittynä komediana vakavasta aiheesta. Hyvien näyttelijäsuoritusten ansiosta perinteiset tilanteet saavat raikkaan ilmaisun. Rakkaudennälkäiset ihmiset puhuvat toistensa ohi ja riutuvat tahoillaan odottaen, että ovet muiden maailmoihin avautuisivat. Jaoui tiivistää elokuvan viestin kommunikaatiovaikeuksien ja rakkaudettomuuden yhteydestä tyyliltään hyvin kaurismäkeläisessä kohtauksessa, jossa kolme miestä istuu hiljaa yökerhon sohvalla kunkin pohtiessa tahollaan omaa epäonnista rakkauttaan.